Long time no see

Pitkästä aikaa blogin parissa. Beassin kanssa ollaan harrastettu ja touhuttu aktiivisesti, mutta blogin puolelle en ole mitään kirjoittanut sitten kesäkuun. Tässsä pieni katsaus siihen, mitä ollaan kuluneiden blogihiljaisuuden kuukausien aikana tehty. Kirjoitin tämän tekstin pari viikkoa siitten, mutta jätin julkaisematta puutuvien kuvien takia. Nyt kuitenkin tämän julkaisen, kun en saanut aikaiseksi ladata kuvia kamerasta koneelle ja blogiin.


Viime vuoden heinäkuussa käytiin perinteisesti Lappalaiskoirien kesäleirillä. Parasta leirissä on tietenkin tuttujen tapaaminen, koiran kanssa treenaaminen ja leiritunnelma. Kävimme myös toisella kesäleirillä, Pohjoisen Belgien järjestämällä pk-leirillä, jossa pääsimme hakuryhmään. Siellä opimme paljon uutta ja sain tutustua mielenkiintoiseen hyvin koiralähtöiseen tapaan kouluttaa hakua, joka tuntui sopivan Beassille ja muillekin ryhmämme koirille mainiosti. Beassilla on aiemmin rakennettu haukkuilmaisua ja pystyimme yhdistämään sen jo etsintään. Leirin viimeisenä päivänä Beassi teki piston valmiille maalimiehelle ja haukkuilmaisi sitä kunnes tulin itse piilolle.

Elokuusssa osallistuimme kolmanteen tokokokeeseemme, josta saimme pistein 196/200 TK1 koulariin oikeuttavan ykköstuloksen! Jee! Beassi toimi tosi hienosti kokeessa, liikkeet ja liikkeiden välit sujuivat hienosti. Kohti uusia tavoitteita!

Lokakuussa osallistuimme Tokonuorten syysleirille Klaukkalassa. Sieltä mukaan jäi paljon hyviä treenivinkkejä ja erityisesti täytyy mainita Vappu Alatalon jännittämisestä ja sen hallinnasta kertova luento, joka tuli itselleni todella tarpeeseen.

Talvikauden aikana ollaan päästy aina kyydin saadessani Tornioon tai Pelloon hallivuorolle treenaamaan. Onneksi nyt ollaan menossa kohti kevättä, ilmat lämpenee ja valo lisääntyy ja valoisa aikakin on jo pidentynyt hurjasti. Lisää omaa treenimotivaatiotakin mukavasti.

Tänä talvena olen saanut hankittua meille vetohiihtovermeet, joten ollaan päästy aloittelemaan vetotreenejä. Kovin pitkiä pätkiä Beassi ei ole vielä vetänyt, kunhan ollaan kasvatettu intoa ja opeteltu uutta käskyä. Kesällä sukset vaihtuu sitten lenkkareihin.

Itselleni suuri ilo on, että saadaan tänäkin vuonna olla mukana Tokonuorissa! Tällä hetkellä ollaan juuri matkalla kohti Klaukkalaa ja tokontäyteistä viikonlopua. Me likes ❤.

Kesätreeniä

Nautimme Beassin kanssa kesälomasta täysillä. Voidaan mennä treenaamaan ihan milloin huvittaa, pellot ja metsät vihertää. Ootan myös innolla tulevia leirejä :)!

Eilen päivällä tottisteltiin. Treenattiin seuruuta, jossa palkkasin paljon ja tehtiin ihan lyhyitä pätkiä. Beassi teki innoissaan :). Luoksaria otettiin pitkältä matkalta, ja viiminen toisto niin, että Beassi sai eteeni tultuaan juosta jalkojen välistä takapalkalle. Beassi tuli joka kerta korrektiin asentoon eteeni. Tehtiin myös liikkeestä maahanmenoja. Lopuksi treenattiin hyppyä sekä avonaisella rimaesteellä että umpinaisella lautaesteellä. Maksimikorkeutena meillä oli 83 senttiä, josta Beassi meni hienosti yli. Hyppyytiin sitä niin, että juoksin Beassin vierellä ja toki itse kiersin hypyn.

Eilen iltapäivällä talloin noin 8 metriä leveän ja noin 50 metriä syvän esineruudun(kaistaleen). Ruudun tallausta ja hahmottamista helpotti huomattavasti se, että merkkasin ruudun rajat sitomalla puihin  muutaman muovisuikaleen, jolloin erotin tallotun alueen rajan. Viime vuoden lappalaiskoiraleirillä sain ohjeita esineruudun treenaamiseen ja muiden blogeista olen myös lukenut hyvän kuulosia vinkkejä. Nyt kesäloman aikana ollaan useammin esineitä etsitty. Esineruutu kuulu palveluskoiralajeista jälki-, haku-, viesti- ja etsintäkokeeseen. Päälajissamme erikoisjäljessä (FH) on vain jäljestysosuus eli se ei sisälä esineruutua, mutta omaksi iloksemme treenaamme esine-etsintää.

Silloin tällöin Beassi on ollut mulla mukana, kun olen kaistaleen tallannut, mutta nyt laitoin sen puuhun kiinni odottamaan, vaikka vähän inhottikin se sinne hyttysten keskelle jättää. Se oli mukavasti kerännyt energiaa siellä odotellessaan ja oli innoissan lähtemään etsimään.  Eilen pääsivät tilaamani SPKL-liivit ensimmäistä kertaa käyttöön ja niistä oli kyllä hyötyä - pienen metsään maastoutuvan koiran erottaa paljon paremmin oranssit liivit päällä. Aluksi otettiin "virittelyesine", jonka heitin muutaman metrin päähän, Beassi haki sen ja sai pienen palkan. Sitten käveltiin yhdessä ruudun takaosaan, heitin esineen ja sanoin virittelysanan. Palasimme yhdessä ruudun alkuun, virittelysana uudestaan ja käsky. Beassi haki innoissaan laukalla esineen ja palkkasin sen :). Tehtiin vielä samalla kaavalla toinen esine, jonka veimme ruudun keskivaiheille lähelle vasenta laitaa.
Beassi eteni hyvin ruudussa ja pian se pinkoi esine suussaan minun luo. Siitä se sai paljon kehuja ja ison palkan. Ekana esineenä puhelimen kuoret ja toisena hanska. Lopuksi keräsin vielä muovisuikaleet pois puista. Emme jätä itsestämme jälkiä luontoon.

Esineruudussa ollaan otettu yhtä tai kahta esineen tuontia, koska haluan, että Beassi säilyy into tekemistä kohtaan eikä se puudu toistoista. Nyt kun vielä niin alussa ollaan, niin viedään esine yhdessä.

Lenkin jälkeen lähdettiin mökille ja olin vähän pettynyt, ettei ehditty sitten jälkeä tekemään. Mutta kunnon jälkikoiran tulee jäljestää paikassa kuin paikassa, joten teimme sitten vielä illalla jäljen mökin melko isolle nurmipihalle. Jäljellä oli kolme kulmaa, yksi piikki (=45 asteen kulma) ja kolme esinettä. Mökin piha, kuten arvata saattaa oli täynnä muiden ihmisten hajujälkiä eli harhajälkiä ja yksi tuoreempi harha meni jäljen yli. Nämä eivät kuitenkaan Beassin työskentelyyn vaikuttaneet, se teki keskittyneesti eikä erehtynyt harhoille. Yhdessä kohtaa jälki ylitti  mökille vievän hiekkatien - no problems :). Pituutta jäljelle ei tullut kuin 120 metriä. Jälkien mittaamiseen käytän SHealth nimistä puheinsovellusta, joka mittaa matkan, ajan ja keskinopeuden sekä piirtää kartan.

Tänään päivä alkoi peltojäljellä. Tein lähipelloille aamulla 350 metriä pitkän jäljen kuudella kulmalla ja kolmella esineellä. Tarkotus oli tehä pitempi, mutta sääsket oli syödä minut elävältä, joten lopetin aiemmin. Tyhjiä askeleita jäljillä on meillä nykyään paljon enemmän kuin ruuallisia askeleita. Tänään nappuloita jäljellä oli vajaa desi. Heinä oli korkeampaa kuin Beassi, mutta siitä huolimatta Beassi jäljesti hienosti syvällä nenällä. Jälki kulki osittain myös mullalla ja siinäkin jäljestys kulki hyvin. Kulmat Beassi työsti hienosti ja esineiden kohdalla tippui maahan nopeasti ;). Viimeisen esineen olin vähän piilottanut heinien sekaan ja unohdin, mihin olinkaan tarkalleen sen laittanut. Jäljen lopussa yhtäkkiä Beassi meni maahan ja olin ihan yllättynyt, että tässäkö se esine olikaan. Beassi <3.

Päivällä taas tottisteltiin. Tehtiin seuruuta, paikkamakuuta. luoksetuloa, jääviä (istu,seiso,maahan) sekä hyppyä ja hyppynoutoa. Hyppynouto tehtiin kevyellä ohjatun kapulalla 60cm lautaesteen yli. Beassi teki mainiosti. On se nopea oppija. Lautaesteen korotusmahdollisuus loppuu 80 senttimetriin, mutta rimaesteen saa portaattomasti korotettua metriin saakka. Lautaesteessä toiseen suuntaan hypätessä lauta tippuu, jos koira siihen osuu, mutta nyt olen uskalanut hypyttää Beassia molempiin suuntiin myös 80 sentin yli. Rimaesteellä maksimikorkeus oli tänään 86 senttiä. Ehkä se metrinen pk-hyppynouto ei olisi meille mahdottomuus, vaikkei ihan heti pienestä lapinkoirasta uskoisikaan. Ainoa este etenemisessämme taidan olla minä ;). Kuten sanottua FH:ssa ei ole tottistakaan, mutta se ei estä meitä sitä treenaamasta tokon ohella.

Illalla lenkin lomassa kävin vielä esineruudun tekemässä. Sadekin sopivasti lakkasi juuri, kun sain sadevaatteet puetua. Tein about 10 metriä leveän ja 40 metriä syvän kaistaleen avaraan mäntykangasmetsään, jotta pystyisin paremmin seuraaman koiran työskentelyä. Beassi odotti tallauksen ajan puussa kiinni. Virittelyesine ekaksi, se meni ihan ok. Ruutuun vietiin esine yhdessä. B juoksi suoraan esineen luo, mutta jäi esineen viereen seisoskelemaan ja katsoi minua. Odotin hiljaa, josko se itse tarjoaisi haluttua toimintaa. Ei tarjonnut. Mietin, että a) jatkanko odottamista, b) kävelenkö hitaasti koiran luo, josko se sitten ottaisi esineeen suuhunsa, c) kutsunko sen luo ja lähetän uudelleen vai d) annako uuden käskyn. Päädyin antamaan uuden käskyn, jolloin se pienellä viiveellä otti esineen ja toi sen mulle. Kehuin ja annoin pienen palkan. Koska halusin loppuun yhtä onnistuneen toiston kuin eilisissä esineruutureeneissä oli, päädyin vielä viemään sille uudestaan esineen. Ei olisi ehkä kannattanut. Jälleen Beassi juoksi laukalla esineen luo, mutta jäi sinne seisomaan. Odotin taas, jolloin Beassi keksi ilmaista esineen menemällä maahan (kuten jäljellä). Menin Beassin luo ja totesin vaan: "oho, tämä ei ollu ny ihan sitä, mitä haettiin". Lopetettiin treenit siihen, että heitin Beassille esineen noin 10 metrin päähän, Beassi haki sen ja palkkasin Beassin.

Maanantaina kun treenatttiin esineruutua, Beassi pysähtyi hetkeksi katsomaan minua otettuaan esineen suuhunsa. Kehuin Beassia, niin se toi esineen reippaasti mulle. Tuolloin otettiinki vain se yksi esine, enkä ruvennut säätämään mitään ylimääräistä. Tällä kertaa en kehunut sitä, sillä se ei yrittänyt ottaa esinettä. En tiedä sitten johtuiko tämänpäiväinen vatkuttelu uusista esineistä (tod.näk ei, koska eilisissä reeneissä puhelimen kuoret oli sille uus esine ja silti se teki erinomasesti) vaiko ehkä väsymyksestä, sillä tänän oltiin jo treenattu jälkeä ja tottista ennen esineruutua+lenkit siihen päälle.

Jatkamme treenejä, mutta yritän olla treenaamatta koiraa aivan puhki.

Tokokokeessa Oulussa

Tänä keväänä olen metsästänyt meille tokokoepaikkaa. Millon on tullut mitäkin eteen, ettei kokeeseen olla päästy: koe on ollut täynnä, Beassille on tullut juoksut ja koulutustapahtuma on mennyt kokeen kanssa päällekkäin. Saimme kuitenkin koepaikan eiliseen (14.6.) Oulun Koirakerhon järjestämään kokeeseen. Alokasluokassa oli  kymmenen koirakkoa. Tuomarina kokeessa oli meille tokonuorten valmennusleirillä tutuksi tullut Piritta Pärssinen. Koepaikalla ehdimme hyvin käymään kävelyllä ja odottelimme omaa vuoroa pitemmän aikaa. Olimme suoritusvuorossa alokasluokan ensimmäisiä, kuten ensimmäisessä kokeessammekin, joten pääsimme luonollisesti ensimmäiseen paikkamakuuryhmään. 

Paikalla makaaminen 9,5

Beassi oli hyvin mukana kehäänmenossa. Beassin paikkamakuu meni hienosti, vaikka ryhmässämme kaksi koiraa ei pysynyt paikallaolossa. Puoli pistettä lähti siitä, että tiedostamattani minun vartalo oli ollut kiertyneenä koiran suuntaan, mikä lasketaan vartaloavuksi. 

Seuraaminen 10

Beassi seurasi hienosti!

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10

Beassi teki hienosti.

Luoksetulo 9,5

Kun liikkuri sanoi "Jätä koira!" jätin Beassin istumaan, mutta olin yhtäkkiä epävarma, pitikö minun jättää se, joten otin kaksi askelta taaksepäin, jolloin liikkuri käski minun mennä vaan. Eteentulo jäi hieman vajaaksi.

Noutoesineen pitäminen 10

Annoin kapulan koiralle ennen liikkurin lupaa. Tästä ei rokotettu, mutta huomautettiin.

Kauko-ohjaus 9,5

Olen niin tyytyväinen, että tämä liike onnistui nyt kokeessa. Puoli pistettä lienee lähtenyt minun tiedostamattomasta vartaloavusta loppusivulletulossa.

Estehyppy 8,5

Beassi tulee kutsuhypyssä ensin eteen istumaan ja siitä sivulle, kuten myös luoksarissa ja noudoissa. Tässä Beassi jäi eteeni seisomaan, mitä se ei ole ikinä ennen tehnyt. Sivulle se tuli nopeasti ja korrektisti.

Kokonaisvaikutus 10

"Koira on hyvin mukana myös liikkeiden välissä ja pakka pysyy kasassa."

Muistaakseni luoksetulosta kapulan pitoon siirtymässä se hieman piippasi, kun kehuin sitä.

Pisteet yhteensä 192,5/200 ALO1 Kunniapalkinto sijoitus 2/10

Olen todella tyytväinen minun pikku Beassiin. Beassi hoiti homman hienosti omalla iloisella asenteella, vaikka itse liikuinkin kehässä ihan kuin rautakangen nielleenä. Beassi totteli minua paljon paremmin kuin minä liikkuria ;D. Tästä on hyvä jatkaa treenejä :)! Minun pitää taas muistaa videoida treenejä! Tuomari sanoikin, että aivan turhia pistemenetyksiä tuli minun vartalovippauksista.

Kevät

Vaikka blogi on elellyt pitkään hiljaiseloa, me emme ole sitä tehneet. Päinvastoin. Olemme ehtineet tekemään vaikka mitä.

Olemme treenanneet ahkerasti tokoa, ja lähestulkoon joka viikko ollaan käyty yhteistreeneissä. Pääasiassa treenin aiheina ovat olleet alokasluokan liikkeet, mutta pikkuhiljaa ollaan alettu opettelemaan joitain meille uusia asioita, jotka tulevat sitten eteen tokon avoimessa luokassa.

Melko säännöllisesti, kerran viikossa poikkeuksia lukuun ottamatta, ollaan treenattu myös haukkuilmaisuja ja hallintaa niiden yhteydessä. Kehittymistä on havaittavissa tälläkin saralla. Beassin haukku on vahvistunut ja siltä voi vaatia jo pitempiä haukkusarjoja. Paljon olen haukuttanut sitä itsekin, mikä tietenkin edesauttaa asiaa. Beassilla on erittäin hyvä maalimiesmotivaatio, ja sen vire on aina korkealla näissä treeneissä. Olemme ottaneet mukaan myös erilaisia paikkoja, joissa maalimies on. Esimerkiksi ritiläportaat olivat aluksi vähän vaikeat Beassille, mutta kyllä se lopulta niistäkin selvisi. Myös yksi ritiläalusta on ollut aika haastava Beassille. Beassi tarjoaa vapaaehtoisesti ritilän päälle menemistä eikä arastele sitä silloin, mutta jos olen seuruuttanut sitä alustan vierestä, sen kontakti on tippunut. Näitä täytyy treenata. Ollaan myös treenattu niin, että maalimies on kyykyssä tai istuu jonkun korkean kaiteen päällä. Tuntuu, että melkein joka treenissä tulee uusia oivalluksia ja aina keksii jonkun uuden treenattavan asian. Ilmasutreenit on kyllä mukavaa vaihtelua tottikselle ja jäljelle.

Jottei aivan pelkkää tekstiä olisi tämä postaus, niin lisäsinpä tällaisen vanhan kuvan.

Peltojäljelle ei olla vielä tänä vuonna päästy, sillä pellot ovat vielä lumen peitossa. Esineilmaisua ollaan kuitenkin pari kertaa sisällä muistuteltu. Toivotaan, että päästäis mahollisimman pian myös jäljelle.

Sain vanhemmilta etukäteissynttärilahjaksi paikan Mia Skogsterin pentuseminaariin, jossa kävin kaksi viikkoa sitten. Seminaarissa käytiin läpi kaikkien pk-tottisliikeiden opettaminen pennulle sekä yleisesti pennun kouluttamista, leikkiä ja hallintaa. Seminaari sisälsi luennon ja lisäksi viiden esimerkkikoirakon kanssa käytiin käytännössä läpi muun muassa noutoa, seuruuta sekä irroituksen opettamista. Seminaari oli todella mielenkiintoinen. Aika paljon tuli myös mulle ennestään tuttuja perusasioita, mutta sain myös uutta ajateltavaa. Kirjoitin paljon muistiinpanoja, mutta en taida niitä kuitenkaan tänne blogiin laittaa.

Viime viikonloppuna olimme meidän ensimmäisellä Tokonuoret valmennusleirillä. Leiri oli mahtava kokemus ja saatiin paljon hyviä vinkkejä. Katsotaan, jos saisin siitä oman postauksen tänne :).

Luustokuvat lausuttu!

Jännityksellä olen saanut odotella luustokuvien lausuntoja, ja tänään ne vihdoin tulivat Kennelliitosta.

Lonkat: B/B
Kyynärät: 0/0
Selkä:
 LTV0
 SP0

Kyllä hyvillä mielin voidaan jatkaa harrastamista :) .

Esa Tapion tottiskoulutus Oulussa 13.2.

Tammikuun alussa huomasin fb:n Valmennustapahtumat-ryhmässä ilmoituksen, että Esa Tapio tulee  Ouluun kouluttamaan 16.1. Tuonne en harmikseni päässyt, joten kovin iloinen olin kullessani, että ET tulisi helmikuussa Ouluun uudelleen. Heti, kun uudet päivämäärät oli julkistettu, ilmoittauduin koulutukseen Beassin kanssa. Vähän jännitin ilmoittautuessa, että ollaankohan me tarpeeksi hyviä osallistumaan tuonne ja, että mitäköhän todetaan ei perinteisestä pk-rotuisesta, mutta aivan turhaan jännitin!

Perjantaina strattasi auto kohti Oulua. Siellä yövyttiin ja seuraavana aamuna huristeltiin Liminkaan. Dogantti-halli löytyi helposti, ja ensiksi kävin ilmoittautumassa paikalle. Kävi ilmi, että kaikille muille osallistujille lähetetty sähköposti koiran ennakkotiedoista ei ollut jostain syystä ei ollut tullut minun säköpostiin. Sitten käytin Beassia pikkukävelyllä ja vein sen halliin häkkiin.

Koska suurin osa osallistujista olivat olleet tammikuussakin ET:n koulutuksessa, aluksi ei käyty sen kummempia teorioita läpi. Jokaisen koirakon treeni suunniteltiin pääpiirteittäin aluksi ja purettiin sitten, kun treeni oli ohi ja koira oli päässyt tauolle. Tämä on mielestäni erittäin hyvä systeemi, ja sain muidenkin koirien treenesitä ideoita. Jotkut taktiikat sopivat toisille koirille ja ohjaajille, toiset toisille. Tässä muutamia:

Koiralla meinaa laskea vietti seuruussa. Hetsataan koiraa palkalla, palkka kainaloon/käteen, koiraa seuruutetaan ja ennen kuin koira ehtii "lässähtää" hetsataan palkalla uudelleen antamatta kuitenkaan koiralle palkkaa. Hetsistä suoraan seuruuseen, kun koira on aktiivinen, se palkataan.

Koira alkaa vilkuilemaan ympärilleen, kontakti tippuu seuruussa. Liina oikeaaan käteen, heti, jos koira meinaa pudottaa kontaktin, ohjaaja kääntyy tiukasti oikeaan 180 astetta, pieni nyppy liinasta, uudestaan käsketään "seuraa, seuraa" ja heti koiran tarjotessa aktiivisuutta se palkataan.

Koira käyttää vajavasti takapäätään. Ohjaaja tekee täyden 360 asteisen käännöspiruetin vasempaan ja vaatii koiralta aktiivisuutta. Kun koira on tottunut treeneissä "ylikäyttämään" takapäätään, kokeessa ysikymppiset käännökset tuntuvat helpoilta.

Pohjataitona hyvään pitoon noudossa koiran kanssa leikitään patukalla, ja kun koira taistelee hyvin, rauhoitetaan tilanne. Toisella kädellä pidetään koiraa leuan alla, toinen käsi on patukassa. Pienellä nypytyksellä testataan koiran otetta. Kehutaan, kun koira puree hyvin patukkaan. Jos koira löystää otetta, heti patukassa olevalla kädellä nypnyp. Koiralle pitää tulla mielikuva, että jos se ei pure kunnolla ja rauhassa, saalis karkaa.


Beassi oli viimeisenä suoritusvuorossa. Sovittiin, että ensin tehtäisiin seuruuta ja sen jälkeen mahdolisesti noutoja. Hain Beassin häkistä kentälle, virittelin sitä "tottishommiin", ja tehtiin normi seuruupätkä, josta sitten palkkasin. Beassi oli optimaalisessa viretilassa, mutta edisti seuruussa aika vahvasti. ET neuvoi minua kävelemään hitaammin, joka oli yllättävän vaikeaa :D. Puhuttiin sitten siitä, että kuna annan Beassille palkan taskusta, se pikkuhiljaa on alkanut ennakoimaan palkan suuntaa ja seuraamispaikka on tullut liian eteen. Tehtiin sitten semmosta, että käsken Beassin sivulle, annan "seuraa"-käskyn, ja Beassi saa minun oikeasta kädestä palkan takaa kiertämällä. Sitten sama siten, että otan yhden askeleen eteenpäin pienellä viiveellä "seuraa"-käskyn antamisen jälkeen. Annan koiralle aikaa keskittyä tehtävään. Beassi yritti korjata paikkaa paremmaksi.

ET kysyi, olenko tehnyt imutusta Beassille ja, että tekeekö se hommia vieraiden kanssa. Beassihan tekee vaikka kenen kanssa kuha saa ruokaa palkaksi! ET imutti Beassia namilla pikkupätkän ja näytti, miten minun tulisi kädellä työntää koiraa taaemmas oikeaan paikkaan. Beassi oli liekeissä imutuksesta ja haukkasi ET:n hanskasta palasen :D. Tein itse samaa ja välissä käytin kättä ylhäällä ja taas imutin. Huomasin, että taas harpoin kävelemään liian nopeasti. Palataan seuruussa siis Beassin kanssa vähän taaksepäin ja tehdään imutuksella paikkaa noin kymmen senttiä taakemmas.

Sitten tehtiin noutoa ja ET pyysi meitä tekemään norminoudon, joita ollaan kotona tehty nähdäkseen missä ollan Beassin kanssa menossa. Otin Beassin sivulle, pidin sitä rinnasta kiinni ja heitin kapulan vähän hetsaten. Beassin ottaessa kontaktin annoin sille noutokäskyn ja Beassi lähti hakemaan kapulaa. Se vähän kompastui sen pannassa kiinni roikkuneeseen grippiin, joten kapulaan isku ei ollut nopein. Tehtiin samanlain toiseen kertaan, mutta tällä kertaa se paluumatkalla haistoi maassa olleen namin, ja nenä liimautui kiinni maahan, joten jouduin antamaan sille uuden käskyn. Kolmannella kerralla Beassi teki hienosti. Palautus on tiivis, mutta Beassin ote löystyy, sillä se ennakoi tulevaa irroitusta. Tähän saimmekin vinkiksi vahvistaa luovutusasennossa sitä, kun koira puree täysiä kapulaan. ET kehui, että ohjaan Beassia vietillisesti hyvin ja se toimii hyvässä viretilassa.

Meidän jälkeen ET otti oman 6-vuotiaan malinsa ja teki sillä vähän tottista. Hienoa katseltavaa :).

Tauolla poristiin muiden osallistujien kanssa ja multa kyseltiin, että mitä oot tehny aiempien koirien kanssa. Menin ihan hämilleen ja totesin, että Beassi on minun ensimmäinen :D.

Toisella kierroksella ennen Beassin suoritusvuoroa kyselin, että voitaisko tehdä Beassin kanssa vähän leikitystä. Kokeilin, mutta taas minun piti todeta se, että palkataan koiraa sillä, mistä se palkkaantuu ja mistä se oikeasti nauttii. Pelataan niillä vieteillä, mitä koiralla on, sillä niitä voi vahvistaa mutta ei taikoa tyhjästä, jos perimästä ei ole niitä suinaantunut!  Otettiin vähän haukkua kehiin. ET neuvoi minua haukuttamaan Beassia ja peruuttamaan hitaasti taaksepäin, kun se haukkuu aktiivisesti. Hyvästä haukusta käsken koiran suoraan seuruuseen ja seuruusta palkka. Tehtiin myös niin, että haukutus-seuruu-haukutus-seuruu-palkka. Tässäkin reenissä Beassi oli täysillä mukana. Kerroin ET:lle, että ollaan tehty apparin kanssa haukutus-seuruu-juttuja ja ET neuvoi minun käyttävän niitä itsekin hyväksi. Olenhan itse haukuttanut Beassia  paljon, mutta harvemmin tottistellessa.

Lopuksi katottiin vielä kapulahommia. Tehtiin siten, miten olen aiemminkin tehnyt, että Beassi on edessäni ja tarjoan sille kapulan kehun sitä kiskomaan kapulaa itselleen. Tähän opittiin uusi palkkaustyyli, eli otan namin jo valmiiksi käteen, tarjoan kaksin käsin kapulan koiralle, kehun, kun koira kiskoo, palkkasana ja nami lentää koiran taakse. Sitten vielä koiran nostatus: haukutus, namien saalistus ja koira lepäämään.

Mahtava reenipäivä takana, pää täynnä ajateltavaa ja taskut täynnä reeni-ideoita. Videotakin mulla olis, mutta sitä saatte katsella ehkä myöhemmin. Mainittakoon tähän loppuun vielä, että perjantaina sain mukavan tiedon. Minut ja Beassi on valittu Kennelliiton Tokonuoret valmennusryhmään.

Luustokuvissa

Tammikuussa käytin Beassin luustokuvissa Keminmaassa Onni Heiskasen klinikalla. Beassilta kuvattiin lonkat, kyynärät ja selkä. Beassi punnittiin aluksi, ja mittari näytti 16,8 kiloa. Ihan normilukemia siis. Sitten nostin Beassin pöydälle, ja sille pistettiin piikki rauhoittavaa lääkettä. Bea ei edes huomannut piikkiä ja oli ihan rauhassa pöydällä. Päästin Beassin pöydältä alas vielä hetkeksi lattialle kirmailemaan. Pikkuhiljaa alkoi lääke vaikuttaamaan, ja otin Beassin viereeni lattialle istumaan. Vaikka olin ohjeiden mukaisesti antanut Beassille vain aamulla ruokaa, sille tuli huono olo ja pari kertaa oksensi vatsalaukkunsa tyhjäksi. Tämän jälkeen se jo lösähti lattialle "melko kuolleena" makaamaan. Eläinlääkäri ja hoitaja kantoivat Beassin kuvaushuoneeseen, ja sille pistettiin  vielä vähän lisää nukutuslääkettä, sillä se yritti vielä vähän pyristellä vastaan.

Minut ohjattiin odotushuoneeseen odottomaan, kunnes loputtoman pitkältä tuntuneen ajan jälkeen kuvat oli otettu. (Aikaa ei oikeasti kulunut kauan, vaikka se siltä tuntui.) Beassi makasi lattialla ja minut huomatessaan sen häntä alkoi vispaamaan. Eläinlääkäri näytti minulle kuvat ja kertoi näin:
"Selässä näyttäisi olevan oikea määrä nikamia. Lonkat näyttävät puhtaalta, mutta vasen lonkkamalja on aavistuksen matalampi kuin oikea. Arviolta B/B tai C/B. Kyynärät ovat käyttökelpoiset."

Beassia vähän heräteltiin, ja tuen kanssa se pääsi jaloilleen. Ulkoilmassa Beassi jo vähän virkistyi. Häntää se ei kuitenkaan vielä jaksanut kantaa selän päällä, kuten se normaalisti tekee. Kotimatkalla Beassi makasi takapenkillä reporankana minun vieressä ollen vielä ihan nuupoksissa.

Kaikki kuvat lähtivät Kennelliittoon lausuttavaksi, ja jännällä odotan niiden tuloksia. Toivotaan parasta!

Päivän treenit

Olen tehnyt Beassille neljän viikon treenisuunnitelman, jossa käydään läpi alokasluokan liikkeet. Joka viikko keskitytään treenaamaan enemmän tiettyjä liikkeitä ja viikonloppuna käydään liikkeet kokeenomaisesti läpi ja koira saa palkan vasta liikkeiden päätteeksi.

Tänään alotettiin treenit kapulan pidolla, joka sujui hyvin. Sitten treenattiin luoksetuloa siten, että laitoin Beassille kaukopalkan reppuun ja jätin Beassin repun viereen, jolloin Beassin täytyi juosta palkan luota poispäin. Muistelen, että takapalkka on joskus hidastanut luoksetulovauhtia, mutta nyt Beassi laukkasi täysiä suoraan eteeni istumaan ja siitä pyysin sen vielä loppuperusasentoon. Koitamme treenata siten koiran täytyy osata työskennellä myös palkasta pois päin ja että palkka voi olla periaatteessa missä vain.

Liikkeestä maahanmenoa treenattiin ja muistuteltiin nopeaa maasta sivulle nousemista. Liikkeestä seisomista tehtiin niin, että peruuttelin koira edessäni ja käskin sitä seisomaan. Palkkasin Beassin vapauttamalla sen takapalkalle.

Kauko-ohjauksen istu-maahan-vaihdot ovat jo melko hyvällä mallilla. Niitäkin treenattiin tänään. Vielä pitäisi kasvattaa vähän enemmän etäisyyttä, niin hyvä tulee.

Loppuun tehtiin vielä seuraamisen vasemmalle käännöksiä. Ne menivät kivasti. Alun perin olen opettanut Beassille vasemmalle käännökset väärin ja se joskus, hyvin harvoin tosin, palaa ensiksi opittuun. Huomenna treenataan sitten kapulan pitoa, luoksetuloa sekä liikkeestä maahanmenoa kokeenomaisesti.

Pakkasta piisaa

Pakkasta on kyllä riittänyt. Kahdenkymmenen asteen pakkanen tuntuu suorastaan lauhalta kolmenkymmenen asteen jälkeen. Pakkanen ei ole silti meitä paljoa hidastanut. Treenit ja lenkit pidetään reipastahtisempina, ettei vallan jäädytä.

Kotona treenataan kaukokäskyjen maasta istumaannousuun uutta tekniikkaa. Aiemmin Beassi on noussut maasta istumaan tassuttelemalla ja nyt opetan sitä ikään kuin pompahtamaan sieltä ylös. Tätä ollaan harjoiteltu käsikosketusta (Beassi koskee nenällä käteeni) apuna käyttäen.




Tänään treenattiin kentällä seuruuta ja luoksaria. Kapulan pitoakin piti tehdä, mutta lahjakkaasti unohdin noutokapulan kotiin. Seuruussa oli ideana häiriötreeni. Apuohjaaja yritti saada Beassin huomion itseensä, ja mie taas huomautin Beassia mahdollisesta kontaktin tippumisesta ja palkkasin hyvästä seuruusta.

Iloisia talvipäiviä blogin lukijoille!

Tavoitteet 2016

Tähän olen koonnut jo alkaneelle vuodelle tavoitteita. Viime vuodesta poiketen päätin läsäyttää ne nyt tänne blogin puolelle.

-Terveys 

*Pysyä terveenä!

*Luustokuvat

(aika luustokuviin varattu tammikuun lopulle)

-Koulutus ja harrastukset 

*ALO-liikkeistä kaukot kuntoon ja kokeenomaista treeniä

*Tk1

*AVO-liikkeet koekuntoon

*Esineet, kulmat ja harhat vielä varmemmiksi ja ruokaa reilusti vähemmän jäljellä

*Jälki sellaiseen kuntoon, että Beassi selvittäisi IPO1 jäljen 

*Vieraiden tekemiä jälkiä

*Oikean puolen seuruun opettaminen

Palkka!

-Muut

*Koirahierojalla käyntejä

*Lappalaiskoirien kesäleirille osallistuminen

*Enemmän treenien  videointia

*Osallistua mahdollisuuksien mukaan mielenkiintoisille luennoille, semmoihin ja kursseille, jotta pääsen itseä kehittämään

Ihan vähän vaan epätarkka :D

Joululoma alkaa olla lopuillaan. Lomasta on kyllä nautittu, mutta ainahan sen toivoisi vielä jatkuvan. Tänäänkin tottisteltiin, ja kotipihatreeneihin sain jopa lahjottua kuvaajan. Antibioottikuurin (anaalirauhastulehdukseen) Beassi söi loppuun eilen. Aluksi Beassin vatsa reagoi antibiootteihin, mutta maitohappobakteerien avulla sekin saatiin tasoittumaan. Hihnalenkeillä olen opettanut Beassia kulkemaan oikealla puolellani. Jo vuosi sitten, kun käytiin ensimmäisen kerran hierojalla, Beassi oli toispuoleisesti jumissa. Tämä johtuu siitä, että Beassi on kulkenut paljon kontaktissa vasemmalla puolellani eikä ollenkaan oikealla, joten lihakset ovat kehittyneet toispuoleisesti.

Vuosikatsaus 2015

Joulu on sujunut meillä ihan mukavissa merkeissä. Nyt olisi kuitenkin tarkoitus muistella kulunutta vuotta ja vuoden aikana toteutettavaksi asettamiani tavoitteita. Tämä vuosi ei ole oman terveyteni kannalta ollut mitenkään mukava vuosi. Olen kävellyt yhteensä vuoden aikana ainakin neljä kuukautta kyynärsauvoilla ja nilkkani on leikattu kaksi kertaa. Toisaalta vuoden aikana ollaan saatu myös paljon aikaan ja tutustuttu uusiin asioihin.


-Terveys

• Pysyä terveenä!
• Viralliset luustokuvaukset

Beassi on pysynyt melko terveenä koko vuoden, mistä olen todella onnellinen. Eläinlääkärillä ei ole tarvinnut käydä tätä päivää lukuun ottamnatta. Tänään kävimme eläinlääkärillä tukkeutuneiden anaalirauhasten vuoksi. Ellääk tyhjensi Beassin anaalirauhaset ja neuvoi minua kuinka voin ne itse tyhjentää ja antoi antibioottikuurin tulehdukseen.
Polvet Beassilta tutkittiin terveeksi helmikuussa, mutta lonkat ja kyynärät jäi edelleen kuvaamatta. Luustokuvat ovat alkuvuoden 2016 ehdoton juttu!

-Koulutus ja harrastukset

• Nenänkäyttöjuttuja
• ALO-liikkeet koekuntoon
• ALO1 (mahdollisesti Tk1)
• BH-tottis kuntoon ja kokeeseen
• Esineet jäljelle kuntoon
• Paljon jälkeä heti keväästä loppusyksyyn/alkutalveen saakka
• Jäljelle meno kuntoon
• Paljon reeniä kaikessa ;)!

Nenänkäyttöjuttuja on tullut tehtyä peltojäljen, ID-jäljen ja hajuerottelun muodossa. Loppuvuodesta hajuerottelua ja ID:tä olemme tehneet kyllä aivan liian vähän, joten siltä osin pitäisi aktivoitua. Alokasluokan liikkeitä on treenattu paljon ja ensimmäinen ALO1 haettu uusilla säännöillä. BH:ta treenaattiin myös ja kesällä kävimme Torniossa yhteistreeneissä. BH-koe suoritettiin heinäkuussa. Loka-syyskuun vaihteessa alettiin kunnolla treenaamaan esineitä ja parille kauden viimeiselle jäljelle laitoin esineitäkin. Jäljellä tuli ehkä panostettua enemmän laatuun kuin määrään (reilu 50 jälkeä) ja saatiin ratkottua ongelmia. Jäljelle menokin saatiin kuntoon. 

-Muut jutut

• Ehkä näyttely?
• Hierojalla käyntejä
• Lappalaiskoirien kesäleiri
• Yhteislenkkeilyä     

Helmikuussa käytiin Pellossa näyttelyssä, saatiin  EH ja Beassin näköinen arvostelu. Hierojalla käytiin vain pari kertaa. Lappalaiskoirien kesäleirille osallistuttiin. Se oli jälleen mahtava ja mieleenpainuva kokemus. Yhteislenkeillä ollaan käyty jonkun verran, enimmäkseen alkusyksystä ja alkuvuodesta 2015. 

Tämän vuoden uudet asiat olivat ainakin lammaspaimennuksen testaaminen ja ID-jälkikurssi. Lammaspaimennus oli todella mielenkiintoista. Jotta siinä pääsisi kunnolla kehittymään, pitäisi päästä useammin paimentamaan. Mutta ihan kokemuksinakin kesän lammaspaimennuskerrat ovat olleet ainutlaatuisia. Tästä vuodesta varmasti mieleen painuu myös se, että kävimme minun ja Beassin ensimmäisissä virallisissa kokeissa. 

Ensimmäinen tokokoe

Kävimme tänään sekä minun että Beassin ensimmäisessä tokokokeessa Torniossa. Tuomarina kokeessa oli Marja-Leena Hituri. Paria viikkoa ennen koetta olin jännittänyt koetta niin hirveästi, että en pystynyt monena yönä nukkumaan kunnolla, ja univelkojakin kertyi. Tänään minua kuitenkin jännitti paljon vähemmän kuin odotin. Koska saavuimme koepaikalle vain 20 minuuttia ennen alokasluokan alkua, ylimääräistä odotteluaikaa ei oikeastaan ollut. Koepaikalle ilmoittautuessa sain kuulla, että meidät oli arvottu suoritusjärjestyksessä ensimmäiseksi. Se aiheutti hieman lisäjännitystä, sillä en ehtinyt nähdä yhdenkään koiran suoritusta ennen omaa vuoroamme. Luoksepäästävyys suoritettiin ennen luokan alkua, mutta sirut tarkastettiin vasta luokan loputtua, koska sirunlukijakoneen kanssa oli ollut ongelmia. Alokasluokassa oli 12 koirakkoa, jotka oli jaettu kolmeen eri paikkamakuuryhmään. Me luonnollisesti olimme ensimmäisessä paikkamakuuryhmässä.

Paikalla makaaminen 9

Beassi meni maahan hitaahkosti, mistä rokotettiin. Se makasi hyvin rauhassa ja tuijotti koko paikallaoloajan minua. Sivulle käskytyksessä olin tehnyt tahattoman vartaloavun, mitä en itsekään huomannut.

Luoksetulo 10

Beassi teki hienosti.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10

Kuin myös tässäkin.

Kauko-ohjaus 0

Käskin koiran perusasennosta maahan silloin, kun liikkuri sanoi "Liike alkaa" eli liian aikaisin. Hämmennyin, kun liikkuri näytti ohjauskyltissä maahan-käskyä enkä tajunnut, että ninhän tietenkin aina tehdään. Ohjauskyltissä aloitetaan siitä asennosta, jossa koira on jo valmiiksi. Istumaan Beassi ei noussut, enkä hoksannut antaa toista käskyä, jolla se olisi todennäköisesti noussut maasta ja olisimme saaneet edes kahdeksan pistettä. Meillä ei ole ollut koskaan käytössä käsimerkit, vaikka ne ovat sallittuja kaukoissa. Harkitsen niiden ottamista käyttöön.

Seuraaminen 9

Yhdessä oikealle käännöksessä Beassi jätätti. Tuomari rokotti myös siitä, että katsoin koiraa koko ajan. Mulle siis läksyksi opetella pitämään pää suorassa ja katsomaan koiraa vain silmäkulmasta.

Noutoesineen pitäminen 9

Beassi osaa pitää kapulaa sekä edessä että sivulla, mutta suoritimme liikkeen niin, että siirryin koiran eteen. Piste meni siitä, että jäin kuulemma liian kauas koirasta, eli minun olisi pitänyt mennä yhtä lähelle koiraa kuin se luoksetuloissa tulee.

Estehyppy 8

Jälleen minun virhe. Suorituspaikalla liikkuri selosti kauan aikaa,  milloin hän käskyttää mitäkin, kuinka kauas koira tulee jättää ja kannattaako este kiertää oikealta vai vasemmalta puolelta. Suorituspaikalle olin tullut niin, että Beassi oli suorassa sivullani, mutta olimme vinossa esteeseen nähden. Halusin korjata Beassin suoraan ja luulin, että sen saa tehdä sen jälkeen, kun liikkuri sanoo "liike alkaa", siksi menetimme siitä kaksi pistettä.

Kokonaisvaikutus 10

Suoraan tuomarin sanoja lainaten: "Ohjaat koiraa kauniisti ja se tekee kaiken, mitä sille on opetettu virheineen päivineen."

Pisteet yhteensä 167/200 ALO1 sijoitus 6/12

Beassin tekemiseen olen tyytyväinen. Monta pistettä menetettiin minun tekemien virheiden vuoksi, mutta siitäpä sitä oppii. Nytpä tiedän kiinnittää omaan tekemiseeni vielä enemmän huomiota ja tiedän, mihin asioihin kiinnittää huomiota. Tuomari sanoi myös, että liikkurille voi heti sanoa olevansa valmis sen sijaan, että kuuntelisis ennen liikkeen alkua liikkurin kaikki ohjeet. Kokeessa oli rento ilmapiiri, ja koe oli kaiken kaikkiaan mukava kokemus. Torniolaisilla on kyllä mahtava uusi halli käytettävänään. Ykköstä lähdetiin hakemaan ja se myös saatiin :). Ensimmäinen ykkönen plakkarissa.

Treenejä jatketaan, ja ehkä pitäisi myös alkaa makselemaan niitä univelkoja.

Kuvahaaste

Sain Kristalta kuvahaasteen, jossa pitää valita neljä kuvaa, jotka kuvaavat parhaiten sanoja luottamus, onnistuminen, epäonnistuminen  ja todellisuus. Näiden kuvien lisäksi valitaan yksi vapaavaliontainen kuva sekä sitä parhaiten kuvaava sana. Lisäksi pitää haastaa viisi   kolme koirablogia, joiden kirjoittajalla on oma koira.

Luottamus

Onnistuminen

Epäonnistuminen
Tämä kuva juuri siksi, että kuva on niin epäonnistunut kuin voi olla :D.

Todellisuus

Hämmästys

Haastan  seuraavat blogit: Raitamonsteri, Tiko, Koru ja Konsti ja Team Vallattomat.

Kuulumisia

Nilkkani on kutakuinkin toipunut leikkauksesta ja olen pystynyt lenkkeilemään jo kolmisen viikkoa. Ei se vielä tosin terveen nilkan kaltainen ole, mutta kuitenkin pystyn elämään melko normaalia elämää.

Treenirintamalta kuuluu ihan hyvää. Viimeisen kahden viikon sisällä on tehty kymmenen jälkeä. Kuljen vielä jäljellä Beassin vieressä, jotta näen sen tekemiset kunnolla ja pääseen tarpeen tullen puuttumaan siihen. Pisimmät jäljet ovat olleet 200 metriä ja pisimmät yhtenäiset tyhjät pätkät 20 askelta, eli ei vielä kovin pitkiä. Viime kesänä (2014) ja alkukaudesta tänä vuonna Beassilla ollut päännosto-ongelma on saatu lähes täysin kitkettyä pois aktivoivan pakotteen avulla. Yksinkertaisesti koiran on pakko jäljestää, mutta koira myös kovasti haluaa jäljestää. Jäljestäessä Beassin häntä on alhaalla ja Beassi jäljestää hyvin maavainuisesti, melkeinpä imuroi jälkeä. Jäljestys on mennyt hyvin. Yhden ja puolen kuukauden tauko ei ole näkynyt Beassin tekemisessä, mutta eipä se tauon aikana ole kehittynytkään :D. Kulmissa oli yhdellä jäljellä vähän häikkää (en löytänyt selkeää syytä, mistä johtui), mutta muuten se on kulmat mennyt tosi tarkasti tarkistelematta ja ylittämättä kulmaa.

Vajaa kaksi viikkoa sitten aloitimme myös esineprojektin. Varmaan jo vuoden verran olen Beassille yrittänyt opettaa esineilmaisua, mutta treenaaaminen on ollut satunnaista, eikä mulla ollut selkeää kriteeriä, selkeää ajatusta, millaisen ilmaisun haluan ja miten se tulisi opettaa. ID-jäljellä Beassi on ilmaissut esineet menemällä maahaan ja ilmaisu on ollut hyvä. Haluan kuitenkin, että ilmaisu on vieläkin varmempi ja koira osaa tehdä sen itsenäisesti ilman apukäskyjä. Niinpä tein kahdeksanvaiheisen treenisunnitelman ja aloimme opettelemaan uutta ilmaisutapaa. Beassin tulee mennä maahan ja tuijottaa esinettä. Treenit ovat sujuneet ja edistyneet hyvin, mutta vielä on treenattavaa ennen kuin voin laittaa esineet peltojäljelle.

Itse olen vähän sellainen ihminen, että tykkään tehdä treenisuunnitelmia. Kirjoittaa mustaa valkoiselle. Suunnitelmasta on helppo tarkistaa, missä mennään ja mitä seuraavaksi.

Viikko sitten sain iskän avustuksella tehtyä kolme hajuerottelupurkkia tai paremminkin iskä teki purkit ja mie yritin auttaa parhaani mukaan. Eihän ID-kurssista olekaan ehtinyt kulua kuin viisi kuukautta ennen kuin saatiin omat purkit tehtyä. Tosiaan hajuerottelua on nyt aloiteltu kanelin hajulla ja hyvin on mennyt.

Eilen tokoiltiin Ainiovaaran kentällä. Nyt kun on jo iltaisin pimeää, täytyy miettiä, mihin menee iltaisin treenaamaan, että näkeekin jotain. Riittävästi valaistuja kenttiä ei ole tosiaankaan liikaa. Eilen treenattiin seuruuta, luoksaria, kaukokäskyjä ja paikkamakuuta. Kaukot otan nyt tehotreenin alle, koska Beassi ei aina nouse maasta istumaan heti käskyn saatuaan. Paikkamakuuseen menossa Beassi vähän ennakoi. Kun seuruutin sen paikkispaikalle ja pysähdyin, Beasssi oli jo puoliksi maassa. Otettiin sitten uusiksi ja vasta käskyn saatuaan Beassi läsähti maahan kunnolla. Noin minuutin kohdalla kävin palkkaamassa sen ja sitten poistuin taas noin 20 metrin päähän. Tässä vaiheessa Veera kävi vapauttamassa Caran ja leikitti sitä lähellä Beassia. Beassi vilkaisi heitä kaksi kertaa, mutta sillä ei ollut aikomustakaan nousta. Oottelin vielä jonkun aikaa ja kävin palkkaamassa. Kivat treenit oli :)! Ei kyllä yhtään haittais, vaikka treeneihin eksyisi joskus muitakin kuin mie ja Veera.

Pitää vielä mainita, että Beassi aloitti juoksunsa 11. päivä sunnuntaina.

Tää lähtee nyt tallaan jälkeä ja toivottavasti eksyy myös pian blogin ääreen.

Aina ei mene suunnitelmien mukaan

Niinhän siinä sitten kävi, että (painajais)uneni kävi toteen ja nilkkani leikattiin uudelleen. Tällä hetkellä jalka on kipsissä, mutta paranemaan päin onneksi. Kipsistä pääsen onneksi pian eroon ja sitä myötä kuntouttamaan nilkkaa. Tämä on väistämttä vaikuttanut meidän treeneihin. Beassi on ollu nyt kaksi viikkoa "keittiönnurkkatokokuurilla". Taas. Pääasia, että voimme kuitenkin tehdä jotain pientä treeniä, ettei Beassi ja varsinkaan mie aivan tylsistyisi;). Beassin lenkitys on ollut vanhempien hoidettavana. Kyllähän sen tuosta koirasta huomaa, kun pääsee vain kerran päivässä lenkille eikä kunolla treenaamaan. Kun olen esimerkiksi tekemässä läksyjä, Beassi haukottelee, venyttelee, kiehnää minun vieressä, että eiköhän lähdetä lenkille. Miellelläni lähtisinkin, jos voisin. Kiehnäämistä ja huomionhakua se tekee kyllä normiarjessakin, mutta paljon vähemmän. Peltojäljelnkin treenaamiseen on tullut hurja ainakin kolmen viikon tauko =(.

Meidän oli myös tarkoitus korkata tokokokeet 12.9. Torniossa. Kuukausi sitten ilmoittauduin, mutta jouduin harmikseni sen perumaan. Onneksi saan ilmoittaustumismaksun lääkärintodistuksella takaisin. Yritämme sitten myöhemmin uudestaan. Alokkaan liikkeet Beassi on osannut jo pidemmän aikaa, mutta lisätreeni häiriöiden, koekestävyyden ja liikkeidenkin osalta ei ole koskaan pahitteeksi.

Eilen olimme eläintenkouluttaja Sari Leppäjärvi-Matikaisen näyttötutkintokoulutuksessa Pellossa Rohkihallilla. Kyseessä oli siis meille ilmainen koulutus, jossa Sarin toimintaa olivat opettajat arvioimassa. Koulutukseen ilmoittautuessa sai esittää toiveen, mitä haluaisi koiralle opettaa. Ehdotin tokoliikkeitä esim. merkinkierto ja ruutu. Meille oli varattu yksityistunti, jossa aiheena avoimen luokan merkinkierto. Koska en itse pysty kävelmään, Sari otti Beassin ohjattavakseen. Oli hauska nähdä, miten Beassi teki töitä toisen ihmisen ohjattavana. Saimme hyvät eväät alkaa opettelemaan merkin kiertoa, kunhan vain itse tästä kuntoudun. Lopuksi harjoittelimme vielä kosketuskeppiiin koskemista, mikä oli Beassille uusi asia. Jos olin itse yhtään myöhässä, Beassi otti kepin suuhun. Huomaa kyllä, mitä on tullut sille paljon vahvistettua: erilaisten esineiden pitämistä suussa, kantamista ja tuomista. Katsoimme Sarin kanssa vielä käsikosketusta. Beassi on jo pitemmän aikaa osannut koskea kuonolla käteeni, ongelmana on vain ollut, etten ole saanut luotua käytökseen kestoa. Palkkauksen suunnastahan se oli kiinni. Beassi on aiemmin vain hutaissut kuonolla kämmeneeni ja äkkiä kiiruhtanut toiseen suuntaan heittämäni palkkanamin perään. Vaikka sitä kuinka yrittää ajatella, mitä itse pitäisi tehdä toisin, jotta koiran käytös muuttuisi, välillä siihen tarvii toisen ihmisen neuvomaan. Eilen iltapuhteena treenasimme käsikosketusta ja sain aikaan jopa 5 sekunnin mittaisia kosketuksia. Tätä temppua on hyvä treenata näin jalkapuolena. Näyttötutkintokoulutukseen oli mukava päästä myös siksi, koska itseäni kiinnostaa eläintenkouluttajakoulutus.

Hellepäivän viettoa

Nyt kun loma loppui ja koulu alkoi, tuli se odotettu kesä. Minua ei ole sateinen kesä haitannut -Beassin kanssa ulkon säällä kuin säällä. Hellepäivinä olemme kuitenkin nauttineet uimavesien lämpenemisestä ja viettäneet aikaa rannalla. Beassi on ensimmäistä kertaa uinut kunnolla. Aina se tykännyt kahlata ja juoksennella vedessä, mutta ei ole uskaltautunut uimaan.

Tänään pyöräilimme rannalle. En ole ennen liikkunut Beassin kanssa pyörällä, mutta Beassi ravasi pyörän vasemmala puolella kuin vanha tekijä. Uimapaikalle ei onneksi ole meiltä kuin kilometri matkaa. Näin helteellä ei kehtaa koiraa juoksuttaa pyörän vieressä pitkiä matkoja.

Loput kuvat ovat vanhempia kuvia aiemmin kesällä otettu :).

Tänneee!!

Rannalla oli melko paljon porukkaa. Hyvää häiriötä tokoilulle siis! Treenattiin seuruuta, paikkista, luoksaria, kaukoja ja maajäävää. Seuruussa oli aluksi vähän vaisu, mutta huomautin sitä, joten se skrppasi ja sain palkattua sen. Kaukot sujuivat hyvin 2-4 metrin matkalta, mukana i-m- vaihdot. Paikkiksessa pidin Beassia 1-2 minuuttia. Välissä jätin Beassin repun viereen laita-käskyllä makaamaan ja käväsin itse uimassa. Hyvin pysyi. Välillä Beassi kävi uimassa ja kahlailemassa. Lähellä meitä oli lapsia leikkimässä, eikä Beassi missään vaiheessa ollut menossa sinne. Aikaa uimassa kului useampi tunti, kunnes lähdimme kotiin. Kotimatkalla meillä oli seurana Helmi longboardilla. Jälleen Beassi ravasi pyörän vierellä. Alamme varmaan nyt enemmän tekemään pyörälenkkejä, koska  ne ovat nilkkaystävällisempää liikuntaa.

Huomenna luvassa lisää tokoa ja ID-jälkeä :).

Loppukevennys: tämä kuva kuvaa hyvin kyseisisä eliukoita :D

BH-koe suoritettu!

Yksi tavoite saavutettu, monta vielä edessä. Paras mahdollinen alku koeuralle ja hieno päätös heinäkuulle, noh onhan tätä heinäkuuta vielä pari päivää jäljellä ;). Eilen siis osallistuimme Meri-Lapin Lappalasikoirien (Lappalaiskoirat ry:n alaosasto) järjestämään BH-kokeeseen Torniossa. Kokeen järjestelyt sujuivat moitteettomasti, kiitokset talkooporukalle ja Veeraleenille. Tuomarina kokeessa oli Allan Aula. Kokeeseen osallistui viisi suomenlapinkoiraa, joista kaikki saivat hyväksytyn tuloksen. Onnea heille! Nyt on lapinkoirien pk-oikeudet ainakin täksi vuodeksi turvattu ;)!

Matkalla Tornioon toivoin, että pääsisinpä heti toiseksi ensimmäisenä suorittamaan, niin tottis ois pian alta pois. Paikalle päästyämme kävin ostamassa kisakirjan ja käytin Beassia kävelyllä. Siruntarkastus tehtiin ensimmäisenä. Toiveeni suoritusvuorosta toteutui, minulle oli arvottu numero kolme ja parinamme oli tuttu lapinkoira Malla ohjaajineen. Enimmäisenä parina oli saksanpaimenkoira ja australiankarjakoira. Katsoin karjakoiran seuruukaavion, jäävät liikkeet+luoksetulon, jonka jälkeen lähdin ottamaan Beassia autosta. Käytin Beassin pissalla ja otettiin pieni seuruupätkä kaukopalkalla. Sitten laitoin isomman palkan reppuun ja menimme kentän laidalle odottamaan ja kuuntelemaan ensimmäisen parin arvostelun loppua. Me pääsimme suorittamaan liikkeitä ja parimme meni paikkamakuuseen. Seuraaminen kytkettynä alkoi hyvin. Pysyin askelissa laskuissa ja Beassin kontakti ja paikka pysyvät! Muistin jopa pitää hihnaa vasemmassa kädessä. Henkilöryhmä meni myös hyvin. Arvosana: erinomainen. Seuraaminen taluttimetta oli toistoa edellellisestä. Täyskäännöksen jälkeen Beassi vähän irtosi seuruupaikalta, mutta heti sen jälkeen alkoi juoksuosuus, joten sain toistaa "seuraa"-käskyn. Beassi korjasi paikan hienosti. Arvosana erinomainen. Liikkeestä istuminen meni mallikkaasti. Valmisteleva seuruu hyvä, istuminen perusasentoon hyvä ja istumaanjääminen hyä :). Arvosanaksi saimme tästäkin erinomaisen. Likkeestä maahanmeno ja luoksetulo oli ok. Valmistelevasta seuruusta pysähdyttäessä jouduin sanomaan "sivu"-käskyn, mutta tuomari ei ilmeisesti huomannut sitä, koska ei maininnut siitä arvostelussa. Maahan Beassi meni hyvin kuten treeneissäkin. Poistuin Beassin luota vaadittavat 30 askelta ja muistin odottaa tuomarin luvan ennen kuin kutsuin koiran luokse. Beassi tuli hienosti eteen ja sivulle käskyn saatuaan. Arvosana erinomainen. Paikkamakuuseen siirtymä oli reipas. Paikkamakuupaikan merkkeinä olleita purkkeja Beassi vilkaisi, kun odotin tuomarin lupaa käskeä koira maahan. Sen jälkeen ei purkkeja enää vilkuillut. Maahanmeno hyvä ja tuomarin luvalla poistuin koiran luota jääden selin koiraan. Paikkamakuu kesti noin viisi minuuttia, mikä ei tuntunut minusta pahalta, sillä olin varautunut pidempään. Laskin ajan äitin kuvaamalta videolta. Tuomarin merkistä palasin koiran luo ja olin yhtä hymyä. Tuossa vaiheessa tiesin, että koe menisi läpi, sillä kaupunkiosio ei tuottaisi ongelmia. Paikkamakuustakin saimme arvosanaksi erinomaisen.
Tottis meni upeasti, paremmin kuin olisin voinut toivoa. Beassilla pysyi vire ja tekemisen into koko pitkän tottiksen läpi. Tuomarin arvostelua kuunnellessa Beassi alkoi jo miettimään, että koska pääsee palkalle. Käskin sen laittaamaan makaamaan, Beassi veti lonkakalle ja haauukotteli. Tuomarin käteltyä meitä ja pariamme onniteltua hyväksytystä suorituksesta seuruutin Beassin pois kentältä ja vapautin auton luo palkalle. Auton takana oli reppu, jossa oli ruokakippo, joka oli täynnä Beassin ruokaa, jauhelihaa ja taisinpa heittä sinne muutaman eineslihapullankin. Kyllä kelpasi totella. Äiti kuvasi koko tottisosion videolle ja katselin videota ja samalla muiden suorituksia kaupunkiosota odotellessa.

Kaupunkiosio oli kuin leppoisa pieni kävelylenkki. Se suoritettiin ihan tottiskentän lähellä. Sekin meni hyväksytysti läpi.

Beassi on nyt BH-Beassi :). Virallisesti BH Duvvakan Beassi. Treenit jatkuvat ;)!


PS. Yritin liittää tähän kuvia, mutta puhelin ei suostunut yhteistyöhön.

Treenisepustusta

Pari viikkoa sitten perjantaina (kolmas heinäkuuta) olin kirjottanut meän treenit ylös, mutta unohtanut julkaista, joten julkaisempa tämän tekstin nyt, vaikka tuleekin vähän "myöhässä".

Päivä alkoi normaalisti reilun tunnin aamulenkillä, josta noin puolet Beassi sai olla irti.

Kahdeksi käveltiin Nuotiorannan koulun kentälle, jossa oli avoimet treenit. Avoimiin treeneihin saa tulla kuka vain treenaamaan sitä, mitä itse haluaa. Harvoin, poikkeuksia lukuunottamatta treeneissä on kuitenkaan kolmea-neljää koirakkoa enempää. Tällä kertaa treeneissä oli kaksi korakkoa meidän lisäksi.

Aloitin treenit käskyjenerottelutreenillä(onpa hieno sana :D). Peruuttelin Beassin  edessä käskien sitä vuoroin istumaan, maahan ja seisomaan ja palkkailin niistä. Sitten vietiin yhdessä palkkarasia kentän laidalle. Tarkoituksena oli ottaa liikkeestä istuminen kokonaisena liikkeenä, mutta selvisikin, että palikat eivät olleeta aivan valmiita koottavaksi yhdeksi kokonaisuudeksi. Seuruusta pysähdyin, jolloin Beassi istui perusasentoon ja annoin sille istu-käskyn, mutta Beassi lähtikin jatkamaan seuraamista, kun mie lähin kävelemään eteenpäin. Otettiin uudestaan, tällä kertaa kriteerinä vain perusasennosta istumaan jääminen, josta saikin vapautuksen palkalle.  Tehtiin kaks kertaa vielä perusasennosta istumaan jääminen, jonka jälkeen kokonainen liikkeestä istuminen. Nyt sujui hyvin. Maanantaina olin yksin kentällä treenaamassa, jolloin tein myös liikkeeastä istumista. Tuolloin Beassi oli noussut istumasta seisomaan sillä aikaa kun olin itse kävelly noin kahenkymmenen askeleen päähän, joten silloinkin vahvistin istumaan jäämistä. Seuraavaksi tehtiin liikkestä maahanmeno. No problems.

Jäävien jälkeen kaks luoksetuloa 15 ja 20 askeleen matkalta. Beassi tuli suoraan eteen korrektiin asentoon. Seuruuta otettiin kaukopalkalla. Se on mennyt hyvin kaaliin, että palkasta luopumalla ja töitä tekemällä pääsee palkalle. Ei ennakoi eikä varasta palkalle :). Seuruussa oikealle käännöksiä ja täykkäreitä, pysähtymisiä ja temmonvaihdoksia. Muutaman kerran, kun suorilla tipahti kontakti sanoin "oho" ja otettiin koko pätkä alusta, tällä kertaa paremmalla menestyksellä (kontakti ei tippunut), josta sai tietenki palkan. Beassi alkoi tarjoamaan mulle pakasterasian nostamista maasta mulle, jota myös vahvistin.

Kotona harjoitellaan vatitemppua takapään vahvistamiseksi. Eli etutassut vadille ja takapää kiertää ympäri. Vatina (kröhöm) mulla on toiminut pikkuinen tyyny. Nyt ollaan vielä siinä vaiheessa, että vahvistetaan etutassujen laittamista tyynylle. Haaveilen oikeasta ilmatäytteisestä tasapainotyynystä, se olisi hyvä sekä Beassin kanssa harjoitteluun, että minun oman nilkan lihasten vahvistamiseen. Kerran yritin sitä Prismasta metsästää, mutta tuloksetta. Jos joku sattuu tietämään, mistä sellaisia löytyy, saa vinkata :)!

Takaisin avoimiin treeneihin. Lopuksi otettiin paikkis. Meän hurjan isoon paikkisriviin osallistui tasan kaksi koiraa :D. Aluksi otettiin maassa paikkallaolo. Cara oli noin kolmen metrin päässä Beassista ja mie noin viiden metrin päässä Beassista. Beassi ei kertaakaan vilkaissut Caraa, mutta muutaman kerran B vilkasi kauempana treenaavaa Musti-labbista. Välipalkkasin  noin neljänkymmenen sekunnin jälkeen. Noin minuutin päästä Bean välipalkasta Veera kävi vapauttamassa Caran, jolloin Beassi vilkaisi kerran Veeraa. Sen jälkeen kävin vapauttamassa ja palkkaamasa Beassin. Sitten otettiin toinen paikkis, nyt jätin Beassin istumaan. Välipalkkaus vajaan minuutin jälkeen. Sitte Veera kävi vaputtamassa ja heitti Caralle pallon, jota Beassi käntyi katsomaan. Kun Beassi otti kontaktin takaisin minuun kävin sen palkkaamassa ja vapauttamassa.

Beassi oli koko treenin ajan irti. Liikeiden välissä muutaman kerran haisteli maata, en ollut tätä huomaavinaankaan ja lähdin kävelemään pois päin, jolloin Beassi palasi pian minun luo. Beassi on aika hyvin siedättynyt muiden käskyihin ja tekee hommia kivalla asenteella minun kanssa. Jos se ei ole käskyn alla saattaa vilkaista, jos joku heittää pallon tai toinen koira kulkee läheltä, mutta ei ole lähdössä mihinkään, käskyn alla vilkaisee vielä harvemmin.Treenin jälkeen jäätiin vielä hengaamaan ja porisemaan kentän laidalle vähäksi aikaan ennen kuin lähdettiin kotia kohti. Olisi tosi mahtista saada treeneihin enemmän koirakoita, jolloin taas olisi enemmän häiriötä! Onneksi voin silloin tällöin käydä esim, Pellossa ja Torniossa reenimässä, jolloin treeneissä saattaa olla ihan vieraitakin koiria ja tietty eri ympäristö.

Iltatottikset

Olin päättänyt tehdä tänä iltana jäljen Beassille, mutta sää tietenki vastusti. Välillä satoi sen verran rankasti, etttä ajattelin askelten hajujuen huuhtoutuvan pois. Koska jälkeä en sitten tehnyt, päätin ottaa tottikset sitten ihan kotipihalla. Sitte ko mie pääsin pihalle, niin sade tietenki lakkasi.

Aloitettiin seuruulla. Jätin Beassille palkan pakasterasiaan, noin puoli kourallista B:n omaa ruokaa ja rasian kannen otin pois. Aluksi otettiin suoraa pätkää.  Liikkeellelähdössä kontakti tipahti jonnekkin, joten otin heti uudestaan. Nyt kontakti pysy hyvin ja vapautin heti palkalle. Tehtiin noin 7 toistoa erilasia seuruupätkiä. Seuruupätkiin sisällytin pysähtymiset, oikealle käännökset ja oikean kautta täyskäännöksent. Hyvin meni.

Sitten otettiin liikkeestä istuminen ja maahanmeno BH-tyyliin. Valmisteleva seuruu oli noin 5 askelta pitkä. Seuruusta pysähdys, jolloin koira istuu perusasentoon ja sitten käsky  istu tai maahan. Kävelin etiäpäin ja palasin perusasentoon Beassin vierelle kehu, palkkasana ja Bea pinkoo, minkä kintuistaan pääsee palkalle ja hotkasee sen :D. Sekä istumisjäävä että maajäävä meni hyvin.

Seuraavaksi otin liikkeestä maahanmenon ja siitä luoksetulon. Seuruu oli hyvää ja maahanjäänti napakka. Mutta mitä tekee B, kun kuulee eteentuloluoksetulokäskyn. Tulee sivulle. Pitkään aikaan Beassi ei ole kertaakaan tullut Tänne-käskyllä sivulle(mitä se jossain vaiheessa teki, kun jätin eteentulosta käsiavun pois, mutta niistä en tietenkään palkannut), mutta nyt tuli.  Beassille opetin aluksi luoksetulon suoraan sivulle, mutta nyt ollaan tehty sitä vain eteen viime syksystä lähtien. Sanoin vain "oho" ja otettiin heti uudestaan, tällä kertaa en tosin ottanut seuruupätkää alkuun. Tällä kertaa tuli hyvin eteen ja tehtiin vielä  muutama toisto eteen. Mietiskelin vähän palkkaustyyliä tuohon eteentuloon. Yleensä palkkaan molemmilla käsillä eteen suoraan kuonon eteen, mutta nyt kokeilin sylkästä suusta namin. Nami lensi liian kauas, ja sai seuraavalla toistolla Beassin asennon väljäksi, joten totesin, että parempi jo hyväksi todettu palkkaustapa. Silloin tällöin, kun vaadin eteentulon jälkeen sivulletulon, palkkaan sivulle. Ja monesti eteentulosta palkkaan eteen ja sitten vapautan ja heittelen nameja, mistä Beassi tykkää toosi paljon. Heittelynamien vaan häätyy olla sen verran isoja, ettei Beassi joudu niitä hakiessa haistellen niitä etsimään. Tähän tarkoitukseen sopii mainiosti itsetehdyt jauhelianamit :).

Otin vielä muutaman seuruupätkän temmonvaihdoksineen takapalkalla. Koska olin niin "laiska", etten jaksanut nostaa takapalkkapakasterasiaa (hienoja uusia yhdyssanoja ;) ), pyysin Beassin nostamaan sen mulle. Siitä innostuikin ottamaan muutaman vauhtinoudon pakasterasialla ja Beassihan oli aivan innoissaan :).

Harvoin kirjoittelen tänne blogiin ja vieläkin harvemmin meän yksittäisiä päivittäisiä treenejä, mutta nyt otin itteä niskasta kiinni :).

Tämän viikon tiistaina alko Torniossa syksyllä olleen BH-kurssin kertauskurssi. Syksyllä tuli tosiaan 12 kertaa käytyä Torniossa Beehoilemassa, niistä yhen kerran taisin tänne kirjoittaa... Ekalle kertauskerralle me ei päästy, koska oltiin paimennusleirillä, mutta kolmelle seuraavalle kerralle yritän päästä.

Alle viikon päästä, ens viikon torstaina me suunnataan Lappalaiskoirat Ry:n kesäleirille, joka on tänä kesänä Metsäkartanolla Rautavaarassa. Sinne valitsin meille lajeiksi yllätys yllätys tokoa, rally-tokoa sekä hakua ja esineruutua. Hakua ei olla tosin viime kesäleirin jälkeen ilmaisuharjoituksia lukuunottamatta tehty, mutta se kiinnostaa kovasti kuten esineruutukin. Jälkeäkin mietin, mutta sitä en ottanut, koska leirillä reenattava jälki on metsäjälkeä. Innolla odotan leiriä, mutta onneksi ei tarvi kauan odottaa :).

Huomenna on tarkotus reenata ID-jälkeä Veeran ja Ullan kanssa. ja tietty koirien ;D. Toivothaan, että säät suosis.

Puhelinkuvia kesältä

Touko- ja kesäkuussa on ehtinyt tapahtua vaikka mitä, mutta tänne en ole taaskaan jaksanut niitä päivitellä. Ollaan reenattu tokoa säännöllisesti yksikseen ja porukassa, tehty ID-jälkiä ja peltojälkiä, paimennettu lampaita ja tietty lenkkeilty paljon. Tässäpä muutama kuva :).

Serkkujen havannanpentuun tutustumassa

näin sitä ravistetaan

hotellissa

Oulussa käymässä

Lammaspaimennusleiri 30.6.-1.7. Saajomannussa

Hertta

Märehtimistauko

Beassi tarkkailee laumaa sivummalta ja samalla viilentäytyy ojassa

Väsynyt koolie

ja matka jatkuu

Beassi huolehtii Pipari-lampaasta <3

Työpäivä pulkassa ;)

Yötön yö