Viikon takaiset ja tämänpäiväiset tottistelut

9.5. alkoi Tapakasvatuskurssi Kainuunkylän kentällä. Olimme paikalla vähän ennen kurssin alkua ja hoidimme kurssimaksut (30e). Aloitimme pienellä yhteislenkillä. Porukka jaettiin kahtia; toiset neljä lähti toiseen suuntaan pyörätietä ja toiset neljä toiseen suuntaan. Kävimme jonkun matkan päässä kääntymässä, käppäilimme toista porukkaa vastaan ja menimme kentälle. Beassi meni hienosti; tarjoili kontaktia ja mie palkkailin sitä. Kentällä tehtiin kontakti- ja perusasentoharjoituksia, jotka olivat Beassille jo tuttuja.  Jokainen koirakko kävi yksitellen vähän kontaktikävelemässä. Betsku oli ihan hyvin kuulolla. Laura kehui, että kontaktissa Beassilla ei ainakaan ole mitään ongelmia :). Ainoa ärsyttävä juttu vaan on se, että kun mie olen tehny Beassin kanssa esim. kontaktiharjotuksen ja pidän taukoa seuraavan harkan välillä, Beassi tuijottaa minua ja haukahtelee. Laura neuvoi siihen, että kiellä vaan näpäkästi, kun haukahtaa. Se, että Beassi oli kontaktissa harjoitusten välillä, ei tietenkään haittaa. Olen ennenkin kokeillut kieltoa ja huomioimatta olemista. Kotona ja lenkeillä tätä probleemaa ei ole.


Viimisenä harkkana meillä oli tosi tuttu ohittelu. Siinä ei mitään ongelmia. Se vaan, että minun pitää vähentää Beassin palkkaamista, koska se osaa olla jo niin hyvin kontaktissa. Tämän saimme kotiläksyksikin. Tuo on hyvä ohje sillä Beassi kyllästyisi, jos saisi palkan tosi helposti. Kokeessakihan (sitten mahdollisesti joskus tulevaissudessa) häätyy ilman palkkaa olla :). 

Oli mukava katsoa muiden koirakoiden tekemistä. 

Sitten asiaa tämän illan reeneistä. Kerrattiin viime kerran juttuja ja tehtiin maahanmenoa+kesto, luoksaria ja seuruuta (meille tuttuja juttuja, joihin saatiin hyviä vinkkejä). Aloitettiin taas yhteislenkillä. Ihan jees taas meni. Tosin Beassillla tuntu olevan enemmän energiaa kuin viime kerralla pitemmästä lenkistä ennen reenejä huolimatta. Sen jälkeen menimme kentälle. Siellä aloiteltiin perusasennolla ja kontaktilla. Niissä ei ongelmia. Harkan jälkeen Beassi alkoi haukkua. Ei tuntunut tulevan loppua, kun kielsin. Innostui vain enemmän. Minua todella ärsytti tuollainen käytös. Laura neuvoi siihen, että kiellä oikein kovasti; läpsäytä vaikka käsiä yhteen, jotta koira tajuaa, että olet tosissasi. Sitten jätä aivan huomiotta. Noh, Beassi haukkui vielä, mutta vähitellen rauhoittui, kun tällä käytöksellä ei seurannut mitään. Kun Beassi oli hiljaa juttelin sille rauhallisesti.

En oikein tiedä, mistä tämä harmittava käytös on saanut alkunsa. Ehkä meillä on ollut nopetahtisia reenejä, joissa ei ole ollut paljon taukoja. Nytten tulleilla tauoilla Beassi ei osaa ottaa rennosti. Haukkuu vaan tai vinkuu, tuijottaa minua ja ihmettelee kun huomiota ja palkkaa ei tule. Jos käsken sitä esim. sivulle, Bea on valmiina hommiin ja iloinen saamastaan huomiosta. Tuo vain vahvistaisi taukojen haukkumista ja näin tämä noidankehä vain jatkuisi. Onneksi puutumme ongelmaan heti alussa ja käytös luultavasti myös loppuu.

Sitten harjoiteltiin maahanmenoa. Koska se Beassilta jo luonnistuu, aloin lisätä siihen kestoa. Tein myös sivulta maahanmenoa. Seuruussa palkkaamisen vähentämistä ja käännöksiä. Luoksetulot menivät tosi hienosti. Laura otti Beassin liinaan. Mie käskin Bean sivulle ja paikalle poistuin rauhallisesti kävellen noin kymmenen metrin päähän  käännyin ja huusin tule. Betsku juoksi tosi hienosti suoraan sivulle. Lopuksi vielä ohittelupujottelut. Hyvin meni :)

Ilmoitin muuten itseni ja Pössin TOKO:n alkeiskurssille Tornioon. Täällä Yt:llä pietetään kaksi jälkireeniä 24.5. ja 25.5. , joihin olemme myös menossa. Huomisen aksailuja odotellessa :)! 

Ps. Viime viikon agissa tehtiin puolivalssin ja valssin harjoittelua.

 

Meidän ekat agilitytreenit

Melkein viikko sitten 3.5. meillä oli ensimmäinen agilityn alkeiskurssin kerta. Agilitykurssi alkoi jo viime viikolla, mutta sinne emme päässeet, koska en ollut tuona viikonloppuna kotona. Harmittaa se hieman, sillä niin kivaa meillä oli tänään treeneissä, mutta eipä murehdita sitä nytten. Ohjaajana tällä kurssilla on Minna Vesivalo. Kurssikertoja on jäljellä viisi.

Koirakoita paikalla oli neljä. Jackrusselinterrieri, parsonrusselinterrieri ( jos oikein tunnistin), bernhandilainen sekä tietty Bea, joten kaikkien kokoluokkien koirat olivat edustettuina. Ensimmäisenä harjoituksena oli valssi eli ohjaajan puolenvaihto. Aluksi harjoittelimme ohjauskuviota ilman koiraa, mikä on tärkeää. Mie ja Beassi menimme kolmantena koirakkona radalle. Mie tietenkin juoksin toiseen hyppyesteeseen pahki (heh niin minun tapaista) ja Beassi oli hieman ihmeissään, että mikäs tuolle tuli. Aluksi mulla oli palkkanakit molemmissa käsissä, mutta sitten otin vain toiseen käteen namit, koska Beassi oli liian kiinni minun kädessä. Toinen kerta suju jo paljon paremmin. Minnan ehdotuksesta vaihdoin namit lelupalkkaan. Lähtihän se sitten lelunkin perään. Huomioitavaa tässä reenissä on se, että Beassi kääntyy tarpeeksi aikaisin, eikä tee pitkää kaarrosta esteen takana. Elikkäs ohjauksestahan se on kiinni.

Toisena harjoituksena oli rengaseste. Aluksi rengas roikkui matalalla, lopuksi hieman korotettiin. Minna otti Beassin hihnan sillä aikaa, kun mie kiersin esteen toiselle puolelle. Laitoin namikäden renkaan sisälle, houkuttelin Beassin renkaan läpi ja palkkasin. Beassi tähtäsi hypyn hienosti renkaan sisälle, eikä yrittänyt puikkelehtia väärästä välistä. Tätä toistettiin muutaman kerran, kun se sujui ongelmitta, vaikeutettiin tehtävää hieman. Tässä vaiheessa otin Betskun  hihnan pois. Käskin Beassin maahan suht lähelle estettä (suoraan linjaan, itselleni muistutukseksi:), menin esteen toiselle puolelle ja kutsuin Beassin käsiavustuksin läpi renkaan. Aluksi Beassi varasti(koska oletti, että käsimerkki toimi vapautuskäskynä); nousi, ennen kuin olin antanut sille maahanmenon jälkeen uutta käskyä. Jätin taas Beassin maahan ja menin esteen toiselle puolelle. Sitten vapautin sen maahan-käskystä olehyvällä ja liitin renkaaseen rengas-käskyn. Tosi monimutkaista. Minnan hyvästä neuvosta jätin olehyvän kokonaan pois ja korvasin sen uudella toimintakäskyllä elikkäs rengas-käskyllä. Tässä harjoituksessa olin Beassiin tosi tyytväinen. Se otti ideasta kiinni tosi nopskaa. Tästä mulle tuli mieleen, että häätyy tosiaan miettiä estekäskyjä, ettei tule mitään ylimääräistä höslättyä. Koirahan ymmärtää vaan ne sanat, jotka sille on opetettu. Eli kaikki ylimääräiset (olehvärenngs) on koiralle täyttä hepreaa ja vain vaikeuttavat koiran omistajan kommunikointia.

Viimisenä harjotuksena oli putki. Putki laitettiin mahdollisimman lyhyeksi ja suoraan. Minna taas otti Beassin hihnan kera ja mie menin putken toiseen päähän. Mie houkuttelin ja kutsuin Beassia tulemaan putken läpi. Beassi arasteli putkea, kielsi sen aivan katsomalla muuallle, eikä suostunut tulemaan läpi. Sitten ryömin itse putken sisälle ja nakitin sitä. Beassi uskaltautui astumaan etutassuilla putken sisälle. Siitä se saikin runsaasti kehuja. Tätä olemme kotona harjoitelleet lauantain jälkeen joka päivä pikkuputkella (joka ei siis ole oikea agiputki). Nytten Beassi menee tosi hienosti putkeen. Tiistaina Karungin tottistelujen jälkeen kävimmä kentällä harjoittelemassa muutaman kerran oikealla putkella. Siitäkin Beassi suoriutui jo hienosti.

Oli kyllä tosi mahtavaa reenata. Minna on mahtava koutsi ja reeniporukkakin oli hyvällä asenteella varustettu. Olen jo kauan haaveillut agilityn harrastamisesta ja nyt pääsin sitten sitä tekemään. Beassi oli mahtava ja tapansa mukaan innokas tekemään. Nyt tuli sitten vielä itekki todistettua se, mitä olen kauan muitten aksailijoiden blogeista lukenu: ohjaaja on se, joka tekee virheet. Kotiläksyksi saimme reenata paikallaoloa.

Laitanpa vielä tänne loppuun, että Beassi kävi 29.4. rokotuksilla.