Jäljellä

Tässä minä odotan, että se sanoo "jälki".

Sitten ruokaa alkaa löytyä maasta.

Minä ahkerasti jäljestän.

Mutta sitten keskittymiseni herpaantuu.

                                   

Sitten jatkan itse.

                                     

Loppupalkan jälkeen voin vähän posettaa.

Tottista, näyttely, aksaa, jälkeä...

No niin, nyt alkaa blogin herättely kuolleista. Kuten otsikkokin kertoo meille on ehtinyt tapahtua lyhyesssä ajassa paljon. Valitettavasti meikäläinen ei ole tänne ajoissa mitään ehtiny päivittää. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Jaarittelen tänne lyhyesti ja hieman pitemmästikin toukokuun puolivälin ja lopun sekä kesäkuun alun reenejä ja tapahtumia.

Lauantaina 17.5. oli meän kolmas kerta agin alkeiskurssia. Uutena esteenä meille oli kepit. Tehtimmä sillä tavalla, että mulla on palkkanamit kädessä ja ohjaan Beassin keppien läpi kehuen ja toistaen sanaa kepit. Ihan hyvin sujui :). Teimme myös mutkaputkia, jotka sujuivat tosi hyvin. Näinhän siinä kuulemma useimmiten käy, että aluksi koira ei uskalla mennä putkeen ollenkaan ja sitten, kun tajuaa, ettei putkea tarvi pelätä, koirasta tulee lähes putkihullu. Alla rata jota käytiin yksittäisten esteiden lisäksi.

Olen saanut kuvan jotenkin kääntymään väärinpäin. Käytiin rata molemmin päin. Aloitettiin hyppyesteeltä sitten putki, kepit, hyppy, jossa valssi, hyppy rengas jne. Palkkailin nameilla ainakin keppien valssin ja renkaan jälkeen. Oli tosi mukava treenata ja saatiin melkein yksityisopetusta, koska koirakoita oli minun ja Betskun lisäksi vain yksi. Sitten käytiin rata toisin päin; eli hyppy, hyppy, rengas, hyppy, takaakierto hypylle, kepit jne. Beassilla oli hieman vaikeaa mennä vauhdista renkaaseen, joten otetiin sitä  erityisesti. Takaakiertoa tehtiin aluksi Minnan avustamana. Mie ohjasin Beassin esteen taakse ja Minna oli siellä namien kanssa odottamassa. Tuota tehtiin muutama toisto. Koska se alkoi sujua hyvin, jätimme pois avustuksen. Yllättävän nopskaa Beassi nappasi ideasta kiinni.

Suoraan reenien jälkeen lähdimme ajamaan Ouluun kansainväliseen näyttelyyn. Yövyimme Oulussa, ja seuraavana aamuna lähdimme näyttelypaikalle. Olimme Äimäraution raviradalla, jossa näyttely järjestettiin, tuntia ennen lapinkoirien arvostelun alkua. Tuomarina oli Tapio Eerola. Beassi rauhoittui hyvin näytelyn vilinästä huolimatta. Hieman juoksenneltiin ja pönötettiin kehän laidalla. Noin parin tunnin odottelun jälkeen oli juniorinarttujen vuoro. Beassi sai H:n eli hyvän. Arvostelu ihan ok. Rotumääritelmään nähden Beassi on liian kevytrakenteinen ja sen korvat ja kuono ovat liian pitkät:). Oli hauska käydä noin suuressa näyttelyssä. Minulle ja Beassille ensimmäinen kv. Aika hyvin siihen nähden, että näyttelyharkoissakaan ei olla kertaakaan käyty. Minusta ei saisi tehtyä jakkupukuista koiraan kaiken maailman hiuslakkoja suihkuttelevaa näyttelyt vakavasti ottavaa näytteilleasettajaa. Muut koiraharrastukset vetävät puoleensa paljon enemmän. Uskonpa, että on koirastakin hauskempaa viilettää ohjaajansa kanssa agilityradalla tai käyttää aivojaan jäljen ajamiseen. Näyttelyissäkin on mukava käydä silloin tällöin katsomassa, mitä tuomarit sanovat koiran rakenteesta, bongaamassa harvinaisempiakin koirarotuja ja vaikkapa tavata muita koiraihmisiä. ;).

20.5. meillä ei poikkeuksellisesti ollut harkkoja Karungissa.

Perjantaina 23.5. oli kolmas kerta tapakasvatuskurssia.

Lauantaina 24.5. ja sunnuntaina 25.5. meillä oli jäljen alkeiskurssi. Kurssi oli todella mukava ja hyödyllinen. Olen ollut kiinnostunut jäljen treenaamisesta, mutta en ole uskaltanut tehdä itse jälkeä, ettei tulisi tehtyä virheitä peruskoulutuksessa. Molempina päivinä teimme noin 30-40 m pitkät jäljet siten, että jokaiselle askeleelle tuli herkku ja alkuun ja loppuun enemmän herkkuja. Jokainen koirakko sai yksilöllistä ohjausta kouluttajilta. Kurssin järjestivät Veeraleeni Väyrynen ja Sini Ruohonen (Koirat Kouluun!). Kurssi järjestettiin kuitenkin täällä Ylitorniolla. Koirakoita oli viisi, ja suunnittelimme jatkossa treenavamme keskenämme, mikäli peltoja saa lainata.

Lauantain 24.5. agilityssä Beassilla meinasi jo mennä vähän keskittymiskyky pitkän lenkin ja jäljen jälkeen. Harjoituksena oli kertailua; takaakierto ja puolivalssi.

Tiistaina 27.5. oli tottistelut Karungissa. Seuraava kerta sovittiin kahden viikon päähän.

Helatorstaina 30.5. tein Beassille jäljen.

Perjantaina 30.5. oli tapakasvatuskurssin neljäs kerta. Uusina asioina reenailtiin eteentulemista ja maasta istumaannousua. Beassi osaa mennä maahan sivulta ja nousta maasta sivulle istumaan, mutta edessä tuota ei olla harjoteltu (hups). Eteentulemisharjoitukseen täytyy kiinnittää erityisesti huomiota, koska sivu-käsky on Beassilla niin vahva, että se väkistenkin halusi kiepsauttaa itsensä sivulla. Ja tietenkin paikallaoloissa kestoa ja häiriötä jne.  Edellämainittujen lisäksi kotiläksyksi tuli opetella jokin uusi temppu ja näyttää se seuraavalla kerralla muille. Seuraava kerta siirtyi viikolla eteenpäin, mikä sopi minulle mainiosti, koska en olisi ollut seuraavan viikon perjantaina tuohon aikaan kotona.

Lauantaina 31.5. mulla alko K-E-S-Ä-L-O-M-A!!!! JEEE!!! Ja sen seurauksen Beassilla entistä ahkerampi treenaus ja vielä pitemmät lenkit. Samana iltana meillä oli agility. Harjoituksena oli sokea leikkus eli sokkari, tunnetaan myös nimellä persjättö. Eli ohjaaja vaihtaa koiran edessä ohjaavaa puolta. Tämä oli minulle (yllätys, yllätys) vaikeampi kuin Beassille.

Sunnuntaina 1.6. tein Beassille kaksi jälkeä yhdessä Veeran ja Caran kanssa: yhden aamulla ja yhden illalla. Peltoa meille lainasi Mauri. Ensimmäinen jälki oli hieman turhan lyhyt. Mutta toinen jälki oli sopivan mittainen ja Beassi ajoi sen häiriöstä huolimatta hyvin :). Aion varmaan kokeilla pelkkää ruokaa jäljen tekemiseen, koska Beassi oli seuraavana yönä oksentanut jäljeltä syödyt nakit. Kun kurssilla kokeilin ruokaa ja nakkeja sekaisin, Beassi söi nakit ja jätti ruuan.

Torstaina emme harmikseni päässeet Tornion TOKOn alkeiskurssin ekalle kerralle, koska olin maanantaista perjantaihin pois kotoa.

Tänään 7.6. oli aksa. Päivä oli todellinen hellepäivä, joten kävin Beassin kanssa lenkillä heti aamusta, jolloin ei ole liian kuuma. Mietin, miten Beassi jaksaa agilityssä näin kuumalla säällä, mutta ihan hyvinhän se jaksoi. Odottelimme vuoroa varjossa ja juotin Beassille paljon vettä. Aina sitä muistaa ottaa koiralle vettä mukaan treeneihin, mutta itselle ei koskaan :).

Huomenna olisi suunnitelmissa omatoimista jälkeä, jos vaan saa luvan lainata peltoa. Saa tulla mukaan treenaamaan!

Hyvää kesää kaikille!