Jännityksellä olen saanut odotella luustokuvien lausuntoja, ja tänään ne vihdoin tulivat Kennelliitosta.
Lonkat: B/B
Kyynärät: 0/0
Selkä:
LTV0
SP0
Kyllä hyvillä mielin voidaan jatkaa harrastamista :) .
perjantai 19. helmikuuta 2016
sunnuntai 14. helmikuuta 2016
Esa Tapion tottiskoulutus Oulussa 13.2.
Tammikuun alussa huomasin fb:n Valmennustapahtumat-ryhmässä ilmoituksen, että Esa Tapio tulee Ouluun kouluttamaan 16.1. Tuonne en harmikseni päässyt, joten kovin iloinen olin kullessani, että ET tulisi helmikuussa Ouluun uudelleen. Heti, kun uudet päivämäärät oli julkistettu, ilmoittauduin koulutukseen Beassin kanssa. Vähän jännitin ilmoittautuessa, että ollaankohan me tarpeeksi hyviä osallistumaan tuonne ja, että mitäköhän todetaan ei perinteisestä pk-rotuisesta, mutta aivan turhaan jännitin!
Perjantaina strattasi auto kohti Oulua. Siellä yövyttiin ja seuraavana aamuna huristeltiin Liminkaan. Dogantti-halli löytyi helposti, ja ensiksi kävin ilmoittautumassa paikalle. Kävi ilmi, että kaikille muille osallistujille lähetetty sähköposti koiran ennakkotiedoista ei ollut jostain syystä ei ollut tullut minun säköpostiin. Sitten käytin Beassia pikkukävelyllä ja vein sen halliin häkkiin.
Koska suurin osa osallistujista olivat olleet tammikuussakin ET:n koulutuksessa, aluksi ei käyty sen kummempia teorioita läpi. Jokaisen koirakon treeni suunniteltiin pääpiirteittäin aluksi ja purettiin sitten, kun treeni oli ohi ja koira oli päässyt tauolle. Tämä on mielestäni erittäin hyvä systeemi, ja sain muidenkin koirien treenesitä ideoita. Jotkut taktiikat sopivat toisille koirille ja ohjaajille, toiset toisille. Tässä muutamia:
Koiralla meinaa laskea vietti seuruussa. Hetsataan koiraa palkalla, palkka kainaloon/käteen, koiraa seuruutetaan ja ennen kuin koira ehtii "lässähtää" hetsataan palkalla uudelleen antamatta kuitenkaan koiralle palkkaa. Hetsistä suoraan seuruuseen, kun koira on aktiivinen, se palkataan.
Koira alkaa vilkuilemaan ympärilleen, kontakti tippuu seuruussa. Liina oikeaaan käteen, heti, jos koira meinaa pudottaa kontaktin, ohjaaja kääntyy tiukasti oikeaan 180 astetta, pieni nyppy liinasta, uudestaan käsketään "seuraa, seuraa" ja heti koiran tarjotessa aktiivisuutta se palkataan.
Koira käyttää vajavasti takapäätään. Ohjaaja tekee täyden 360 asteisen käännöspiruetin vasempaan ja vaatii koiralta aktiivisuutta. Kun koira on tottunut treeneissä "ylikäyttämään" takapäätään, kokeessa ysikymppiset käännökset tuntuvat helpoilta.
Pohjataitona hyvään pitoon noudossa koiran kanssa leikitään patukalla, ja kun koira taistelee hyvin, rauhoitetaan tilanne. Toisella kädellä pidetään koiraa leuan alla, toinen käsi on patukassa. Pienellä nypytyksellä testataan koiran otetta. Kehutaan, kun koira puree hyvin patukkaan. Jos koira löystää otetta, heti patukassa olevalla kädellä nypnyp. Koiralle pitää tulla mielikuva, että jos se ei pure kunnolla ja rauhassa, saalis karkaa.
Beassi oli viimeisenä suoritusvuorossa. Sovittiin, että ensin tehtäisiin seuruuta ja sen jälkeen mahdolisesti noutoja. Hain Beassin häkistä kentälle, virittelin sitä "tottishommiin", ja tehtiin normi seuruupätkä, josta sitten palkkasin. Beassi oli optimaalisessa viretilassa, mutta edisti seuruussa aika vahvasti. ET neuvoi minua kävelemään hitaammin, joka oli yllättävän vaikeaa :D. Puhuttiin sitten siitä, että kuna annan Beassille palkan taskusta, se pikkuhiljaa on alkanut ennakoimaan palkan suuntaa ja seuraamispaikka on tullut liian eteen. Tehtiin sitten semmosta, että käsken Beassin sivulle, annan "seuraa"-käskyn, ja Beassi saa minun oikeasta kädestä palkan takaa kiertämällä. Sitten sama siten, että otan yhden askeleen eteenpäin pienellä viiveellä "seuraa"-käskyn antamisen jälkeen. Annan koiralle aikaa keskittyä tehtävään. Beassi yritti korjata paikkaa paremmaksi.
ET kysyi, olenko tehnyt imutusta Beassille ja, että tekeekö se hommia vieraiden kanssa. Beassihan tekee vaikka kenen kanssa kuha saa ruokaa palkaksi! ET imutti Beassia namilla pikkupätkän ja näytti, miten minun tulisi kädellä työntää koiraa taaemmas oikeaan paikkaan. Beassi oli liekeissä imutuksesta ja haukkasi ET:n hanskasta palasen :D. Tein itse samaa ja välissä käytin kättä ylhäällä ja taas imutin. Huomasin, että taas harpoin kävelemään liian nopeasti. Palataan seuruussa siis Beassin kanssa vähän taaksepäin ja tehdään imutuksella paikkaa noin kymmen senttiä taakemmas.
Sitten tehtiin noutoa ja ET pyysi meitä tekemään norminoudon, joita ollaan kotona tehty nähdäkseen missä ollan Beassin kanssa menossa. Otin Beassin sivulle, pidin sitä rinnasta kiinni ja heitin kapulan vähän hetsaten. Beassin ottaessa kontaktin annoin sille noutokäskyn ja Beassi lähti hakemaan kapulaa. Se vähän kompastui sen pannassa kiinni roikkuneeseen grippiin, joten kapulaan isku ei ollut nopein. Tehtiin samanlain toiseen kertaan, mutta tällä kertaa se paluumatkalla haistoi maassa olleen namin, ja nenä liimautui kiinni maahan, joten jouduin antamaan sille uuden käskyn. Kolmannella kerralla Beassi teki hienosti. Palautus on tiivis, mutta Beassin ote löystyy, sillä se ennakoi tulevaa irroitusta. Tähän saimmekin vinkiksi vahvistaa luovutusasennossa sitä, kun koira puree täysiä kapulaan. ET kehui, että ohjaan Beassia vietillisesti hyvin ja se toimii hyvässä viretilassa.
Meidän jälkeen ET otti oman 6-vuotiaan malinsa ja teki sillä vähän tottista. Hienoa katseltavaa :).
Tauolla poristiin muiden osallistujien kanssa ja multa kyseltiin, että mitä oot tehny aiempien koirien kanssa. Menin ihan hämilleen ja totesin, että Beassi on minun ensimmäinen :D.
Toisella kierroksella ennen Beassin suoritusvuoroa kyselin, että voitaisko tehdä Beassin kanssa vähän leikitystä. Kokeilin, mutta taas minun piti todeta se, että palkataan koiraa sillä, mistä se palkkaantuu ja mistä se oikeasti nauttii. Pelataan niillä vieteillä, mitä koiralla on, sillä niitä voi vahvistaa mutta ei taikoa tyhjästä, jos perimästä ei ole niitä suinaantunut! Otettiin vähän haukkua kehiin. ET neuvoi minua haukuttamaan Beassia ja peruuttamaan hitaasti taaksepäin, kun se haukkuu aktiivisesti. Hyvästä haukusta käsken koiran suoraan seuruuseen ja seuruusta palkka. Tehtiin myös niin, että haukutus-seuruu-haukutus-seuruu-palkka. Tässäkin reenissä Beassi oli täysillä mukana. Kerroin ET:lle, että ollaan tehty apparin kanssa haukutus-seuruu-juttuja ja ET neuvoi minun käyttävän niitä itsekin hyväksi. Olenhan itse haukuttanut Beassia paljon, mutta harvemmin tottistellessa.
Lopuksi katottiin vielä kapulahommia. Tehtiin siten, miten olen aiemminkin tehnyt, että Beassi on edessäni ja tarjoan sille kapulan kehun sitä kiskomaan kapulaa itselleen. Tähän opittiin uusi palkkaustyyli, eli otan namin jo valmiiksi käteen, tarjoan kaksin käsin kapulan koiralle, kehun, kun koira kiskoo, palkkasana ja nami lentää koiran taakse. Sitten vielä koiran nostatus: haukutus, namien saalistus ja koira lepäämään.
Mahtava reenipäivä takana, pää täynnä ajateltavaa ja taskut täynnä reeni-ideoita. Videotakin mulla olis, mutta sitä saatte katsella ehkä myöhemmin. Mainittakoon tähän loppuun vielä, että perjantaina sain mukavan tiedon. Minut ja Beassi on valittu Kennelliiton Tokonuoret valmennusryhmään.
Perjantaina strattasi auto kohti Oulua. Siellä yövyttiin ja seuraavana aamuna huristeltiin Liminkaan. Dogantti-halli löytyi helposti, ja ensiksi kävin ilmoittautumassa paikalle. Kävi ilmi, että kaikille muille osallistujille lähetetty sähköposti koiran ennakkotiedoista ei ollut jostain syystä ei ollut tullut minun säköpostiin. Sitten käytin Beassia pikkukävelyllä ja vein sen halliin häkkiin.
Koska suurin osa osallistujista olivat olleet tammikuussakin ET:n koulutuksessa, aluksi ei käyty sen kummempia teorioita läpi. Jokaisen koirakon treeni suunniteltiin pääpiirteittäin aluksi ja purettiin sitten, kun treeni oli ohi ja koira oli päässyt tauolle. Tämä on mielestäni erittäin hyvä systeemi, ja sain muidenkin koirien treenesitä ideoita. Jotkut taktiikat sopivat toisille koirille ja ohjaajille, toiset toisille. Tässä muutamia:
Koiralla meinaa laskea vietti seuruussa. Hetsataan koiraa palkalla, palkka kainaloon/käteen, koiraa seuruutetaan ja ennen kuin koira ehtii "lässähtää" hetsataan palkalla uudelleen antamatta kuitenkaan koiralle palkkaa. Hetsistä suoraan seuruuseen, kun koira on aktiivinen, se palkataan.
Koira alkaa vilkuilemaan ympärilleen, kontakti tippuu seuruussa. Liina oikeaaan käteen, heti, jos koira meinaa pudottaa kontaktin, ohjaaja kääntyy tiukasti oikeaan 180 astetta, pieni nyppy liinasta, uudestaan käsketään "seuraa, seuraa" ja heti koiran tarjotessa aktiivisuutta se palkataan.
Koira käyttää vajavasti takapäätään. Ohjaaja tekee täyden 360 asteisen käännöspiruetin vasempaan ja vaatii koiralta aktiivisuutta. Kun koira on tottunut treeneissä "ylikäyttämään" takapäätään, kokeessa ysikymppiset käännökset tuntuvat helpoilta.
Pohjataitona hyvään pitoon noudossa koiran kanssa leikitään patukalla, ja kun koira taistelee hyvin, rauhoitetaan tilanne. Toisella kädellä pidetään koiraa leuan alla, toinen käsi on patukassa. Pienellä nypytyksellä testataan koiran otetta. Kehutaan, kun koira puree hyvin patukkaan. Jos koira löystää otetta, heti patukassa olevalla kädellä nypnyp. Koiralle pitää tulla mielikuva, että jos se ei pure kunnolla ja rauhassa, saalis karkaa.
Beassi oli viimeisenä suoritusvuorossa. Sovittiin, että ensin tehtäisiin seuruuta ja sen jälkeen mahdolisesti noutoja. Hain Beassin häkistä kentälle, virittelin sitä "tottishommiin", ja tehtiin normi seuruupätkä, josta sitten palkkasin. Beassi oli optimaalisessa viretilassa, mutta edisti seuruussa aika vahvasti. ET neuvoi minua kävelemään hitaammin, joka oli yllättävän vaikeaa :D. Puhuttiin sitten siitä, että kuna annan Beassille palkan taskusta, se pikkuhiljaa on alkanut ennakoimaan palkan suuntaa ja seuraamispaikka on tullut liian eteen. Tehtiin sitten semmosta, että käsken Beassin sivulle, annan "seuraa"-käskyn, ja Beassi saa minun oikeasta kädestä palkan takaa kiertämällä. Sitten sama siten, että otan yhden askeleen eteenpäin pienellä viiveellä "seuraa"-käskyn antamisen jälkeen. Annan koiralle aikaa keskittyä tehtävään. Beassi yritti korjata paikkaa paremmaksi.
ET kysyi, olenko tehnyt imutusta Beassille ja, että tekeekö se hommia vieraiden kanssa. Beassihan tekee vaikka kenen kanssa kuha saa ruokaa palkaksi! ET imutti Beassia namilla pikkupätkän ja näytti, miten minun tulisi kädellä työntää koiraa taaemmas oikeaan paikkaan. Beassi oli liekeissä imutuksesta ja haukkasi ET:n hanskasta palasen :D. Tein itse samaa ja välissä käytin kättä ylhäällä ja taas imutin. Huomasin, että taas harpoin kävelemään liian nopeasti. Palataan seuruussa siis Beassin kanssa vähän taaksepäin ja tehdään imutuksella paikkaa noin kymmen senttiä taakemmas.
Sitten tehtiin noutoa ja ET pyysi meitä tekemään norminoudon, joita ollaan kotona tehty nähdäkseen missä ollan Beassin kanssa menossa. Otin Beassin sivulle, pidin sitä rinnasta kiinni ja heitin kapulan vähän hetsaten. Beassin ottaessa kontaktin annoin sille noutokäskyn ja Beassi lähti hakemaan kapulaa. Se vähän kompastui sen pannassa kiinni roikkuneeseen grippiin, joten kapulaan isku ei ollut nopein. Tehtiin samanlain toiseen kertaan, mutta tällä kertaa se paluumatkalla haistoi maassa olleen namin, ja nenä liimautui kiinni maahan, joten jouduin antamaan sille uuden käskyn. Kolmannella kerralla Beassi teki hienosti. Palautus on tiivis, mutta Beassin ote löystyy, sillä se ennakoi tulevaa irroitusta. Tähän saimmekin vinkiksi vahvistaa luovutusasennossa sitä, kun koira puree täysiä kapulaan. ET kehui, että ohjaan Beassia vietillisesti hyvin ja se toimii hyvässä viretilassa.
Meidän jälkeen ET otti oman 6-vuotiaan malinsa ja teki sillä vähän tottista. Hienoa katseltavaa :).
Tauolla poristiin muiden osallistujien kanssa ja multa kyseltiin, että mitä oot tehny aiempien koirien kanssa. Menin ihan hämilleen ja totesin, että Beassi on minun ensimmäinen :D.
Toisella kierroksella ennen Beassin suoritusvuoroa kyselin, että voitaisko tehdä Beassin kanssa vähän leikitystä. Kokeilin, mutta taas minun piti todeta se, että palkataan koiraa sillä, mistä se palkkaantuu ja mistä se oikeasti nauttii. Pelataan niillä vieteillä, mitä koiralla on, sillä niitä voi vahvistaa mutta ei taikoa tyhjästä, jos perimästä ei ole niitä suinaantunut! Otettiin vähän haukkua kehiin. ET neuvoi minua haukuttamaan Beassia ja peruuttamaan hitaasti taaksepäin, kun se haukkuu aktiivisesti. Hyvästä haukusta käsken koiran suoraan seuruuseen ja seuruusta palkka. Tehtiin myös niin, että haukutus-seuruu-haukutus-seuruu-palkka. Tässäkin reenissä Beassi oli täysillä mukana. Kerroin ET:lle, että ollaan tehty apparin kanssa haukutus-seuruu-juttuja ja ET neuvoi minun käyttävän niitä itsekin hyväksi. Olenhan itse haukuttanut Beassia paljon, mutta harvemmin tottistellessa.
Lopuksi katottiin vielä kapulahommia. Tehtiin siten, miten olen aiemminkin tehnyt, että Beassi on edessäni ja tarjoan sille kapulan kehun sitä kiskomaan kapulaa itselleen. Tähän opittiin uusi palkkaustyyli, eli otan namin jo valmiiksi käteen, tarjoan kaksin käsin kapulan koiralle, kehun, kun koira kiskoo, palkkasana ja nami lentää koiran taakse. Sitten vielä koiran nostatus: haukutus, namien saalistus ja koira lepäämään.
Mahtava reenipäivä takana, pää täynnä ajateltavaa ja taskut täynnä reeni-ideoita. Videotakin mulla olis, mutta sitä saatte katsella ehkä myöhemmin. Mainittakoon tähän loppuun vielä, että perjantaina sain mukavan tiedon. Minut ja Beassi on valittu Kennelliiton Tokonuoret valmennusryhmään.
lauantai 13. helmikuuta 2016
Luustokuvissa
Tammikuussa käytin Beassin luustokuvissa Keminmaassa Onni Heiskasen klinikalla. Beassilta kuvattiin lonkat, kyynärät ja selkä. Beassi punnittiin aluksi, ja mittari näytti 16,8 kiloa. Ihan normilukemia siis. Sitten nostin Beassin pöydälle, ja sille pistettiin piikki rauhoittavaa lääkettä. Bea ei edes huomannut piikkiä ja oli ihan rauhassa pöydällä. Päästin Beassin pöydältä alas vielä hetkeksi lattialle kirmailemaan. Pikkuhiljaa alkoi lääke vaikuttaamaan, ja otin Beassin viereeni lattialle istumaan. Vaikka olin ohjeiden mukaisesti antanut Beassille vain aamulla ruokaa, sille tuli huono olo ja pari kertaa oksensi vatsalaukkunsa tyhjäksi. Tämän jälkeen se jo lösähti lattialle "melko kuolleena" makaamaan. Eläinlääkäri ja hoitaja kantoivat Beassin kuvaushuoneeseen, ja sille pistettiin vielä vähän lisää nukutuslääkettä, sillä se yritti vielä vähän pyristellä vastaan.
Minut ohjattiin odotushuoneeseen odottomaan, kunnes loputtoman pitkältä tuntuneen ajan jälkeen kuvat oli otettu. (Aikaa ei oikeasti kulunut kauan, vaikka se siltä tuntui.) Beassi makasi lattialla ja minut huomatessaan sen häntä alkoi vispaamaan. Eläinlääkäri näytti minulle kuvat ja kertoi näin:
"Selässä näyttäisi olevan oikea määrä nikamia. Lonkat näyttävät puhtaalta, mutta vasen lonkkamalja on aavistuksen matalampi kuin oikea. Arviolta B/B tai C/B. Kyynärät ovat käyttökelpoiset."
Beassia vähän heräteltiin, ja tuen kanssa se pääsi jaloilleen. Ulkoilmassa Beassi jo vähän virkistyi. Häntää se ei kuitenkaan vielä jaksanut kantaa selän päällä, kuten se normaalisti tekee. Kotimatkalla Beassi makasi takapenkillä reporankana minun vieressä ollen vielä ihan nuupoksissa.
Kaikki kuvat lähtivät Kennelliittoon lausuttavaksi, ja jännällä odotan niiden tuloksia. Toivotaan parasta!
Minut ohjattiin odotushuoneeseen odottomaan, kunnes loputtoman pitkältä tuntuneen ajan jälkeen kuvat oli otettu. (Aikaa ei oikeasti kulunut kauan, vaikka se siltä tuntui.) Beassi makasi lattialla ja minut huomatessaan sen häntä alkoi vispaamaan. Eläinlääkäri näytti minulle kuvat ja kertoi näin:
"Selässä näyttäisi olevan oikea määrä nikamia. Lonkat näyttävät puhtaalta, mutta vasen lonkkamalja on aavistuksen matalampi kuin oikea. Arviolta B/B tai C/B. Kyynärät ovat käyttökelpoiset."
Beassia vähän heräteltiin, ja tuen kanssa se pääsi jaloilleen. Ulkoilmassa Beassi jo vähän virkistyi. Häntää se ei kuitenkaan vielä jaksanut kantaa selän päällä, kuten se normaalisti tekee. Kotimatkalla Beassi makasi takapenkillä reporankana minun vieressä ollen vielä ihan nuupoksissa.
Kaikki kuvat lähtivät Kennelliittoon lausuttavaksi, ja jännällä odotan niiden tuloksia. Toivotaan parasta!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)