lauantai 11. huhtikuuta 2015

Keittiönnurkkatokoa

Sinne meidän treenit ovat nyt pääosin sijoittuneet, keittiönnurkkaan siis. Olemme treenanneet paikallaoloa ja noutoa. Nuoto tuli nyt uutena meän treenisuunnitelmaan. Olen aikaisemminkin aikonut opettaa noutoa, mutta koska mulla ei ole aiemmin ollut mielestäni tarpeeksi tietoa, miten lähteä ko. liiketä rakentamaan, en ole sitä aiemmin alkanut opettamaan. Joskus tammikuussa Karoliina kyseli koirakoita hänen näyttötutkintoonsa. Aluksi meinasin mennä Aapo-vehniksen kanssa, koska Karo olisi tarvinnut näyttöön seniorikoiran, mutta loppujenlopuksi päädyttiin kuitenkin siihen, että menen Beassin kanssa. Harjoiteltavaksi liikkeksi valitsimme noudon. Mulla ei ole varsinaista käsitystä, mitä tulemme siellä tekemään, mutta hauska päästä osallistumaan. Karo opiskelee Tervolassa eläintenkouluttajaksi ja hänen näyttötutkinto on toukokuun toinen päivä Pellon Rohki-hallilla. Nyt sitten vain kirjoitan itselleni muistiin, missä mennään noutoliikkeen kanssa, mitä ollaan tehty ja mitä pitää hioa.

Alotettiin harjottelu 1,5 viikoa sitten. Noutoesineeksi otin muovisen kynän, koska meillä ei ollut vielä kapulaa. Ensimmäisenä palkkasin ihan siitä, että B katsoo kynää, menee sen luokse, koskee siihen, avaa hieman suuta. Merkkisanana käytän HYVÄ-sanaa ja palkkana Beassin omaa ruokaa. Vähitellen nostin kriteeriä ja palkkasin esineen pidosta, ensin puoli sekuntia ja pikkuhiljaa aikaa pidentäen. Beassi tajusi idean nopeasti. Pidin kynää koko ajan kädessäni koiran tasolla niin, että sen oli helppo ottaa se. En laittanut esinettä maahan myöskään sen vuoksi, että Beassin kanssa on harjoiteltu esineen ilmaisua. Eli B olisi todennköisesti tarjonnut maahanmenoa esineellä, mitä en tässä halunnut. Harjoiteltiin monta kertaa päivässä tosi pieniä pätkiä. Yhdellä harjoituskerralla Beassi paineistu ja haukahti, käänsi pään pois, kun toin kynän sen ulottuville. Lopetin treenin välittömästi, koska en halua vahvistaa kyseistä mielentilaa.

Kun kynä pysyi suussa hyvin, irroitin käteni siitä. Beassi sai irroittaa esineestä HYVÄ-sanan kuultuaan. Sitten häriköin pitoa tuomalla käsiä lähelle Beassin suuta ja otin kynästä taas kiinni, mutta silloin ei saanut vielä irroittaa. Jos kynä tippui suusta ennen lupaa, sanoin "oho" ja otimma uuestaan, jotta pääsin heti palkkaamaan onnistuneesta. En palkannut, jos Beassi otti kapulan ihan takahampaisiin. Harjoittelimme myös kynään tarttumista eri korkeusilta. Laitoin kynän esim. lattian rajaan ja sieltä Beassin piti nostaa se minun käteen. Lopuksi vielä yhdistin esineen pitoon HAE-sanaa.

Tilasin Dog&Cat:ltä sorvatun 250 grammasen puisen nuotokapulan. Pääsiäisruuhkan takia tilaus viivästyi, ja nyt kapulan pitäis olla jossain postissa tulossa. Saapa nähä, koska tullee perille. Huomasin, että ohjatun kapula ois aika helppo tehä ite, joten pyysin iskää tekemään mulle sellasen. Laipat vaneerista ja keskiosa vaikka luudanvarresta, liimalla ja ruuvilla kiinni. Kätevää. Ohjatun kapula on myös kevyempi kuin tilaamani kapula, ja laipat helpottavat alkuharjoituksia.

Kun oltiin viikko harjoteltu kynällä (muovisella viivottimella, puisella voiveitselä ja pikkusen nahkapatukalla), siirryttiin ohjatun kapulaan. Mielikuvitusta kannattaa tosiaan käyttää noutoesineen valinnassa :). Alotettiin kapulan kanssa ihan alusta. Eli kapulan katsominen, koskeminen, kapulan maistaminen, puoli sekuntia pito jne. Palkkasin heittämällä namin tai antamalla sen kädestäni. Kun pito oli vakaa, irroitin käteni kapulasta. Ja taas HYVÄ:stä saa irroittaa.

Tänään alotettiin kapulan nostamisen harjottelu. Kun laitoin kapulan maahan, Beassi meni maahan ja talloi kapulaa tassuilla. Jätin tämän kaiken huomiotta, mutta jos kapulan tallominen meni vähän yli, huomautin siitä "oho" sanalla ja otin kapulan hetkeksi pois. Beassin tajutessa, ettei kapulan tallomisesta seuranut mitään, alkoi se yrittää jotain muuta. palkitsin kaikki yritykset, joissa Beassi toi kuonoa lähelle kapulaa. Pikkuhiljaa se tarjosi kapulan ottamista suuhun, koska aiemmin se oli ollut kannattavaa. Sitten Beassi alkoi jo nostaa kapulaa.

Laitoin palkan myös välillä kippoon niin, että Beassi näkee sen. Sitten kapulan nosto ja kapulan saa tiputtaa sekä syödä palkan HYVÄ-sanan jälkeen.

Luovutusasento on meillä edessä istuminen. Harjoteltiin myös kapulan pitämistä luovutusasennossa, tätä ollaan tehty myös kynällä. Eli kutsuin Beassin eteen tänne-käskyllä (itse olen polvillani, kuten kuvasta näkyy), Beassi otti kapulan suuhun, pito, HYVÄ ja palkka.




Kun kapulan nosto sujuu, alamme varmaan seuraavaksi harjoitella jonkun asennon ottamista kapula suussa. Käsken Beassin esim. istumaan, peruuttamaan tms. kapula suussa.

Kuten otsikkokin kertoo, kaikki harjoitukset on tehty sisällä. Kunhan jalkani alkaa olemaan kävelykunnossa, on aika yleistää kapulan pitoa erilaisiin ympäristöihin.

Takapäänkäytön harjoittamiseksi olen opettanut Beassille peruuttamisen, joka sujuu jo käskystä. Tarkoituksena olisi myös opettaa muita temppuja, joissa tarvitaan takapään lihaksia, jotta takapää muistetaan myös sitten seruussa :).

Paikalloloon on harjoiteltu kestoa sisällä. Pääosin ollaan treenailtu paikkamakuuta, mutta istumistakin pitäis vahvistaa. Maakuu on Beassilla vahvempi kuin istuminen.

Ilmoittauduimme ID- eli tunnistusjälkikoulutkseen, joka järjestetään 1.-3.5. Torniossa. Kouluttajana on Reijo Hynynen. Innolla odotan koulutusta :)! Perjantaina on teoriaa, lauantaina ja sunnuntaina ovat käytännön harjoitukset. Lauantaina on myös aamusta Karon näyttö, joten tulee kiireinen viikonloppu :)! Toivottavasti miun koipi pysyy mukana menossa ;).


2 kommenttia:

  1. Kapula taisi olla Beassille loppuviimein ihan iisi juttu. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, kun malttaa tarpeeksi pieniksi palasiksi pilkkoa :).

      Poista