Pakkaspäivien viettoa

Tänään Beassilla oli tosi hyvä treenimotivaatio. Ensiksi tehtiin luoksetuloa, joka sujuu Beassilta jo tosi hyvin. Se tulee suoraan sivulle. Sitä olen vahvistanut paljon. Sitten seuruuta. Katsekontaktista ja oikeasta paikasta palkkaan nameilla, ja seuruu-pätkän lopuksi Bea saa riehua lelulla.Kännökset vasemmalle menee paremmin kuin käännökset koirasta poispäin eli oikealle, joissa se hieman jätättää. Paikallaoloa ollaan tehty pienesssä häiriössä n.40 s-minuutti. Sivulta maahanmenoa treenattiin aikaisemmin, ja yllättävän nopeasti Pössi sen oppi. Ehkei se tokon alokasluokka meille aivan mahdoton olisi....

Alkuviikosta tehtiin kontaktireeniä, jossa Beassi on perusasennosssa ja pikkusisko häiriönä :). Systeri häiritsi kyllä oikein kunnolla, ja Bea vaan tuijotti minua. Aika hyvin se on alkanut häiriötä sietää:). Melko tiheään sitä tosin palkkasinkin.Seisoakin Beassi malttaa jo paljon pidemmän ajan kuin aluksi. Sitä on edesauttanut treenaamisen lisäksi se, että ruoan yhteydessä Bean ei käsketä istua vaan seisoa. Normaalissa ruokakupissa tosin aika harvoin ruoan Beassille anamme. Kun papulat laittaa aktivointileluun, Pössille riittää siitä tekemistä joksikin ajaksi. Beassi on kova hotkimaan, joten senkin takia aktivointilelu on parempi vaihtoehto.


Meillä on pakkasta 32,5. Hrrr... Tuntuu, että mitä enemmän pakkasta ja lunta on, sitä paremmin Pössi ulkona viihtyy. Löysimme uuden lenkkipolun perjantaina. Olenhan minä sen olemassaolosta tiennyt, joten löytämisestä ei oikein voi puhua, mutta siellä emme ole aiemmin lenkkeilleet. Nyt talvella siellä on niin vähän liikkujia, että on mukavampi kulkea koiran ollessa vapaana.


     Näillä kyllä tarkenee pakkasesta huolimatta.

                                         Kyllä takkatulen ääressä kelpaa olla. :)

Torniossa eilen vierailessamme kävin bordercollie Nonnan kanssa kävelyllä. Oli kyllä mukava lenkkeilllä vähän eri maastossa. Yhtään ihmistä ei tullut vastaan: pakkanen oli tehnyt tehtävänsä.Vaan eräät hullut kyllä lenkkeilevät säällä kuin säällä ;).

                                              Tässä kuva ihanasta Nonnasta <3.

                                  (Parempiakin kuvia mulla Nonskusta on. Niitä myöhemmin.)


                               Lopppuun vielä kuvia siitä, kuinka antaumuksella Beassi järsi ydinluuta.

                                Ei vartaloa vain yksi pikku pääkkyli, joka luuta syö :).

                                    Nams!

Ensimmäistä kertaa hoksasin muuttaa kuvien kokoa. Näyttävät ehkä vähän kivemmalta blogissa näin isompina.