Tosi hyvää. Imoitin itseni ja Beassin kahdelle Kainuunkylän koulun kentällä järjestettävälle koirakursille JEE! Toinen niistä on koirien perus tapakasvatuskurssi. Vaikka olemme kahdella tuollaisella jo käyneet, halusin kuitenkin osallistua, koska haittaahan siitä ei ainakaan ole. Kertaushan on opintojen äiti. Olen ajatellut osallistua kaikkiin koirajuttuihin, joita täälä pikkupaikkakunnalla järjestetään ja nämä kurssit tulivatkin kuin tilauksesta. Toinen kursseita on agilityn alkeiskurssi. Olen haaveillut agiltyn harrastamisesta jo pitkään, mutta ajattelin, että harastaminen kaatuu siihen, ettei täällä pikkupaikkakunnalla alkeiskursseja järjestetä. Tämä on mahtavaa olen kyllä todella innoissani. Agility on muiden koiraharrastuslajien ohella mahtava tapa syventää koiran ja ohjaajan suhdetta, opettaa koiraa lukemaan ohjaajaansa paremmin ja viettää koiransa kanssa aikaa. Yhden hyppyesteenkin olen jo väsännyt ja ajattelin tehdä useampia, jotta kotipihalla voisi treenata kurssilla opittuja asioita. Kurssit käynnistyvät, kunhan lumet sulavat ( huhtikuun loppu-toukuun alku), koska täällä ei ole hallia. En malta odottaa!
Beassi ei ole tiputellut enää kahteen viikkoon, joten juoksut ovat tällä erää ohi. Siksi uskalsinkin kursseille ilmoittautua, koska seuraavan kerran Bean juoksut pitäsivät tulla noin puolen vuoden kuluttua. Nyt juoksujen jälkeen siltä on alkanut lähteä karvaa. Ostin Hallin Herkkupuodista uuden paremman pohjavilla harjan/kamman. Sillä lähtee karva todella hyvin. Suunnittelin myös peseväni Beassin nyt viikonloppuna. Ostin myös lihaisia naudan rustoluita Pösille. Ne ovat Beassin suurinta herkkua. Annan Bealle kuivamuonan lisäksi välillä esim. lihaisia luita, jauhelihaa ja kuivattua kuorea. Kokonaan BARF ruokintaan en ole vielä ainakaan siirtynyt.
Arki Beassin kanssa rullaa mukavasti. Tuntuu, että viimeisen kuukauden aikana Beassi on aikuistunut jo hieman. Vilkasluonteinen ja eläväinenhän se on ja innostuu herkästi, mutta nykyään rauhoittuu paljon nopeammin. Hihnakäytös on parantunut. Se oli varmaan tähänastisista asioista vaikein, jonka olen Beassille opettanut. Kontaktia on alusta asti tarjoillut hyvin (sitä olenkin vahvistanut) ja nykyään vielä entistä enemmän. Mutta nykyisin ei enää tarvi pysähdellä pitkin lenkkiä ja yrittää takoa koiran kalloon, että vetämällä ei pääse eteenpäin. Jotkut koirat oppivat tämän viikossa, joillakin menee siihen lähes vuosi. Nyt on paljon mukavampaa lähteä lenkillekin, kun näkee pitkän työn tuloksen. Täällä saattaa voida kävellä 10 kilometrin lenkin ilman, että yhtään koiraa tuulee vastaan, kuten lenkillä eilen. Useimmat koirat mekkaloivat häkissänsä, kun kävelemme niden ohi. Beassi toljottaa minua, eikä lähde mukaan haukkumaan. Jos vastaan tulee koira, otan Beassin kontaktiin palkkan sitä ja kävelemme ohi. Mikäli vastaantuleva koira on erityisen kiinnostunut Beasta, menen tien reunaan istutan Beassin ja odotan, että koirakko kävelee ohi. Beassi ei ole aggressiivinen muita koiria kohtaan, mutta se on kiinnostunut niistä (varsinkin juoksujen aikaan). Tätä ohittelua pääsemme vielä tapakasvatuskursilla hiomaan.
Hullua ajatella, että Beassi on reilun kuukauden päästä vuoden ikäinen. Vastahan me kuulimme, että Myrtti osoittaa tiineyden merkejä ja odotimme malttamattomina koiravauvoja syntyviksi. Kohta saa taas sitten ystäväisen rokotukset uusia.
PS. Pitäsiköhän vaihtaa vähän keväisempi ulkoasu blogiin?
lauantai 22. maaliskuuta 2014
Pellon näyttelyn kuvia....
parempi myöhään kuin ei miloinkaan :)
Nassukuvia paikan päältä
Näyttelypaikalla oli vilinää
Harjoittelua kehän ulkopuolella
Kehässä
Tuomari Saija Juutilainen
lauantai 1. maaliskuuta 2014
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)